Turvallisuusosaaminen

1 Käsitteet

Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä turvallisuuteen. Turvallisuus voi olla luonteeltaan psyykkistä, fyysistä, sosiaalista,  ja oikeudellista - tai kaikkia niitä yhtä aikaa. Omakohtaisen kokemuksen näkökulmasta turvallisuus voi olla subjektiivinen tai objektiivinen. Objektiivinen turvallisuus tarkoittaa uhkaamattomuutta tai keinoja uhkan torjumiseksi. Subjektiivinen turvallisuus taas on yksilön tai yhteisön kokemaa turvallisuutta.

Tehtävä: Mitä tarkoittavat fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen turvallisuus? Tarkastele käsitteitä oman alasi opetuksen näkökulmasta.

Perusopetusta, lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta koskevissa säädöksissä määritellään oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön.

Fyysinen turvallisuus tarkoittaa opettajan työssä turvallisuutta oppimisympäristössä. Opetushallituksen määrityksen mukaan fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset rakennusosineen ja teknisine järjestelmineen sekä koulun välitön lähiympäristö välituntipihoineen, liikennealueineen, ja lähimetsineen tekniset turvajärjestelmät. Fyysiseen turvallisuuteen sisaltyy myös hyvä turvallisuuskulttuuri, josta seka koulun henkilökunta etta oppilaat ja opiskelijat ovat omilta osiltaan vastuussa. Fysiikan demonstraatioissa opettajan tulee huolehtia turvallisesta työympäristöstä ja työvälineistä sekä opettaa oppilaille turvallisia työskentelytapoja.

Sosiaalinen turvallisuus tarkoittaa opettajan työssä turvallisuutta sosiaalisessa oppimisympäristössä.  Sosiaalinen oppimisympäristö on laaja, se sisältää sekä koulun sisäisen- että ulkoisen sosiaalisen verkoston. Sisäiseen verkoston kuuluvat opiskelijan perhe, opettaja ja muu koulun henkilökunta, opiskelijatoverit ja ystävät. Ulkoiseen verkostoon kuuluvat muut palvelut, mitä oppilas kenties tarvitsee kuten terveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut.

Opettajan tulee luoda oppilasryhmään turvallinen ilmapiiri, missä kaikki kokevat tulevansa kuulluksi. Opetttajan tulee tukea ja ohjata kaikkia oppilaita. Toisaalta opettajan täytyy myös kunnioittaa opiskelijoiden yksityisyyttä. Kun oppilaat kokevat yhteenkuuluvuutta, he motivoituvat opiskelemaan ja myös tukevat toisiaan. Opettajan tulee olla helposti lähestyttävä ja kuunneltava oppilaita ja annettava heille aikaa. Opettajan tulee ottaa selvää oppilaitoksen tukiverkostoista ja ohjattava tarvittaessa oppilasta.

Psyykkinen turvallisuus opettajan työssä tarkoittaa kokonaisvaltaista turvallisuudentunnetta oppimisympäristössä. Opiskelijoiden psyykkiseen turvallisuuteen sisältyy ryhmäyttämistaidot ja opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu arvioinnissa ja opetustilanteissa. Psyykkinen turvallisuus on tärkein työrauhan tae sekä oppilaille ja opiskelijoille että opettajalle. Tärkein tekijä psyykkisessä turvallisuudessa oppilaitoksella on ennaltaehkäistä kaikenlainen kiusaaminen. Opettajan toiminnalla on keskeinen merkitys, miten hän ottaa heti todesta viestit kiusaamisesta ja miten hän niihin puuttuu. Opettajan tulee tuntea ryhmänsä opiskelijat ja suunnitella ottaa tämä huomioon ryhmien jaossa. Opettaja ei missään tilanteessa tule hyväksyä kiusaamista ja hänen tulee suunnitella opetustilanteet niin, että niissä on mahdollisimman turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri kaikille. Pitkällä tähtäimellä tulisi pyrkiä siihen, että opiskelijat ja oppilaat oppisivat itse huolehtimaan turvallisuudestaan ja työrauhastaan, eikä niin että se olisi aina opettajan varassa.

Lähteet

http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/turvallisuuden_osa-alueita

T Hatakka ja R Nyberg 2009, Turvallinen oppimisympristö ammatillisessa koulutuksessa, TAMK

H Anttalainen ja J Tulivuori 2011, Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet, Opetushallitus


2 Lait ja dokumentit

Ydinkysymys: Mitkä turvallisuuteen liittyvät lait ja dokumentit opettajan täytyy tuntea?


Oppilaitosten turvallisuusasioita säätelevät tärkeimmät lait ovat pelastuslaki, työturvallisuuslaki, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoululaki ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Lisäksi opettajan täytyy tuntea ohjeet ja määräykset opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, opiskeluhuoltosuunnitelma, ohjeet ja määräykset kriisin hoidossa, jälkihoidon järjestäminen kriisitilanteiden jälkeen, tiedottamisvastuut ja ohjeet liittyen esim. tietosuojaan.

Tehtävä: Perehdy pelastuslakiin, Opetushallituksen materiaaliin ja (harjoittelu)oppilaitoksesi pelastussuunnitelmaan. Kiteytä oman toimintasi kannalta keskeiset, opiskelijoita ja muuta toimintaa koskevat lait ja toimintaohjeet.

Pelastuslain tavoite

Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta sekä

•  ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia
•  varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa
•  rajoittaa onnettomuuksien seurauksia
•  rakentaa ja ylläpitää väestönsuojia
•  osallistua pelastustoiminnan tehtäviin ja väestönsuojelukoulutukseen.

Pelastuslaissa velvoitetaan yksityisiä ihmisiä, yrityksiä ja muita yhteisöjä toimimaan siten, etta onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Laki velvoittaa siis oppilaitoksia ja opetuksen järjestäjiä sekä opiskelijoita ja opettajia yksityishenkilöinä (Pelastuslaki 379/2011 luvut 1 ja 2.)

Velvoitteet

Pelastuslaki 379/2011 

2 luku Yleiset velvollisuudet

3 § Yleinen toimintavelvollisuus

Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.

4 § Huolellisuusvelvollisuus

Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

5 § Varovaisuus tulen käsittelyssä

Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen.

Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista.

Jokainen opettaja ja opiskelija on siis velvollinen toimimaan huolellisesti, jotta ei syntyisi tulipaloa eika muutakaan onnettomuutta. Huolellisuusvelvollisuuden mukaisesti opettajan tulee sopivissa yhteyksissä tiedottaa opiskelijoitaan, että lain mukaan jokaisen, joka saa tietää tulipalosta tai muusta onnettomuudesta on 

• ilmoitettava siita ensi tilassa vaarassa oleville
• tehtävä hätäilmoitus
• ryhdyttävä kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.

Lisäksi opettajan tulee informoida opiskelijoitaan huolellisuusvelvollisuudesta. Varovaisuus tulen käsittelyssä korostuu varsinkin fysiikan laboratoriotoissa, jos niissä käytetään tulta, kaasua tai helposti syttyviä tai räjähtäviä aineita. Opettajan tulee fysiikan demonstraatioita suunnitellessa ottaa huomioon turvallisuusnäkokulma, ja että hän ei opetuksessa tai demonstraatioissa kannusta opiskelijoita yrittämään vaarallisia kokeita koulun ulkopuolella.

Pelastuslaki 379/2011

3 luku Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet

9 § Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;

2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;

3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;

4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.

10 § Rakennusten uloskäytävät

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti.

Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa.

Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella.

11 § Kiinteistöjen pelastustiet

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti.

Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä.

Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä pelastustien merkitsemisestä.

12 § Laitteiden kunnossapito

Seuraavat tässä laissa tai muissa säädöksissä vaaditut tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

1) sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;

2) sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;

3) palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;

4) poistumisreittien opasteet ja valaistus;

5) väestönsuojien varusteet ja laitteet.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista velvoitteista vastaa rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyiden osalta rakennuksen omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja osaltaan sekä huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta.

Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1) laitteiden toimintakunnossa pitämiseen liittyvistä teknisistä yksityiskohdista ja menettelytavoista sekä kunnossapito-ohjelmasta;

2) laitteista, joille on tehtävä käyttöönotto- tai määräaikaistarkastus tai jotka on huollettava määrävälein;

3) huollon ja tarkastuksen ajankohdasta ja määrävälistä;

4) toimenpiteiden kirjaamisesta.

13 § Nuohous ja ilmanvaihtolaitteiden huolto

Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että:

1) tulisijat ja savuhormit on nuohottu 59 §:n mukaisella tavalla;

2) ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa;

3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.

Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

1) tulisijoista ja savuhormeista, jotka on nuohottava määrävälein, sekä nuohouksen ajankohdasta ja määrävälistä;

2) ilmanvaihtokanavista ja -laitteista, jotka on paloturvallisuussyistä puhdistettava määrävälein sekä puhdistuksen ajankohdasta, määrävälistä ja puhdistustyön sisällöstä.

14 § Omatoiminen varautuminen

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;

2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;

3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;

4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia.

15 § Pelastussuunnitelma

Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 §:ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa.

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;

2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;

3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;

4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kohteista, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

16 § Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski, tilaisuuden järjestäjän on laadittava pelastussuunnitelma.

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmassa on selvitettävä ja arvioitava tilaisuuden vaarat ja riskit. Niiden perusteella määritellään tilaisuuden turvallisuusjärjestelyt sekä tilaisuuden toteuttamisesta vastaavalle henkilöstölle ja tilaisuuteen osallistuvalle yleisölle annettavat ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuus- ja vaaratilanteessa toimimiseksi.

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tiedoksi alueen pelastusviranomaiselle. Alueen pelastusviranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä, että yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma toimitetaan sille tiedoksi edellä mainitun määräajan jälkeen. Jos 2 momentissa tarkoitettu selvitys ja arvio tilaisuuden vaaroista ja riskeistä tai niiden perusteella määritellyt turvallisuusjärjestelyt ja ohjeet ovat alueen pelastusviranomaisen arvion mukaan puutteelliset, alueen pelastusviranomainen voi palauttaa suunnitelman täydennettäväksi. Alueen pelastusviranomaisen tulee myös tarvittaessa suorittaa kohteessa 80 §:n mukainen palotarkastus ja ryhtyä 81 ja 82 §:n mukaisiin toimenpiteisiin. Alueen pelastusviranomaisen tulee tarvittaessa ilmoittaa sille toimitetusta suunnitelmasta poliisille ja ensihoidosta vastaavalle terveysviranomaiselle. Räjähteiden tai palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteena tulee ilmoittaa etukäteen alueen pelastusviranomaiselle siten kuin asiasta säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 81 §:ssä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä yleisötilaisuuksista ja tapahtumista, joihin on laadittava yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

17 § Palovaroittimet

Huoneiston haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia.

Majoitustiloissa sekä 18 §:ssä tarkoitetuissa hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumisessa 1 momentissa säädettyä vastaava velvollisuus on toiminnanharjoittajalla.

Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen laitteiden määrästä, sijoittamisesta sekä toiminnasta.


Pelastuslain kolmannen luvun mukaisesti opettajan tulee toimia siten, että hän ja oppilaitoksen opiskelijat pitävät koulurakennuksen ja sen ympäristön sellaisessa kunnossa, että tulipalon ja muiden onnettomuuksien riski on vähäinen, ja että onnettomuuden sattuessa kaikki pääsevät poistumaan vaara-alueelta esteettä. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että oppilaitoksen alueen pelastustiet ovat esteettömät, niin että palokunta pääsee tarvittaessa saapumaan paikalle esteettä.

Pelastussuunnitelma

Pelastuslain 15 § mukaan opetuksen jarjestaja on velvollinen laatimaan pelastussuunnitelman oppilaitoksensa tiloihin.  Pelastussuunnitelman laatimisen tavoitteena on ennaltaehkäisevästi poistaa vaaroja ja suunnitella hätä- ja onnettomuustilanteiden toimenpiteitä. Se sisältää selvityksen koulun omatoimisesta varautumisesta. Pelastussuunnitelman ajantasaisuudesta huolehtii koulun rehtori tai se, jolle tehtävä on erikseen annettu, esimerkiksi turvallisuusvastaava. Pelastusviranomainen ohjaa ja valvoo pelastustoimijohtoisten tilanteiden tai uhkien varalta tehtyjä suunnitelman osaa.  Poliisi ohjaa ja valvoo ”poliisijohtoisten” tilanteiden tai uhkien varalta tehtyä suunnitelman osaa. Yhteistyötahoja suunnittelussa ovat: pelastus-, poliisi-, terveydenhuolto- ja työsuojeluviranomaiset, opetustoimi sekä kouluissa ja oppilaitoksissa opetushenkilöstö.

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus

• vaarojen ja riskien tunnistamisesta ja ehkäisemisestä
• rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
• käyttäjille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi 
• mahdollisista muista omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Pelastussuunnitelma on muutakin kuin kirjallinen asiakirja. Suunnitelmassa pitää olla selkeät koulukohtaiset toimintaohjeet, joiden tulee olla saatavissa ja otettavissa nopeasti käyttöön. Näin ensitoimet voidaan hoitaa viivytyksettä ja tehokkaasti ennen vastaavan viranomaisen saapumista paikalle. Sisällön havainnollistaminen visuaalisesti helpottaa käyttöä.

Pelastussuunnitelma tulee laatia yhdessä pelastustoimen kanssa. Uhka- ja vaaratilanteiden osalta suunnitelma laaditaan myös yhteistyössä poliisin kanssa.

Pelastussuunnitelman sisältämät periaatteet ja toimintaohjeet on tehtävä henkilöstölle, oppilaille sekä koulun tilojen muille käyttäjille tutuiksi. Suunnitelman sisältö on kerrattava säännöllisin väliajoin ja päivitettävä tarpeen mukaan. Erilaisten pelastusharjoitusten täytyy olla säännöllisiä, jotta toiminta onnistuisi tositilanteessa mahdollisimman hyvin ja vahingot olisivat mahdollisimman vähäiset. Käytännön harjoitukset ovat paras keino kehittää toimintakykyä. Niiden avulla on myös luontevaa päivittää toimintaohjeita.

Opettajan ja oppilaitoksen työntekijän on velvollisuus perehtyä oppilaitoksen pelastussuunnitelmaan heti kun aloittaa työt uudessa työpaikassa. Uuden opettajan tulee perehtyä poistumisteihin ja koulun pohjapiirrokseen, jotta voit opastaa tarvittaessa myös opiskelijoita. Hänen tulee tietää kenen vastuulla turvallisuusasiat ovat ja kuuluko omaan tehtävänkuvaan jokin vastuutehtävä pelastustoiminnassa.

OSAO:n pelastussuunnitelmissa keskeistä opettajalle on ainakin

• painaa mieleen turvallisuuspäällikön ja työsuojeluvaltuuten sekä oman yksikön ja sen YTO-osaston turvallisuusvastaavien nimet.
• tietää ulospoistumisohjeet. Kullekin osastolle on pelastussuunnitelmassa asetettu oma kokoontumispaikka. Uudella opettajalla kannattaa heti aluksi tutustua pealstussuunnitelman piirroksiin oppilaitoksesta ja kiertää oppilaitoksen tiloissa niin, että oppilaitoksen tilat ja poistumistiet tulevat tutuiksi.
• tietää väestönsuojien sijainnit oppilaitoksen alueella.
• tietää sisällesuojautumisohjeet: siirry lukittavaan luokkatilaan, sammuta tilasta valot ja sulje verhot, asetu turvalliselle seinustalle niin ettet näy ulos, laita puhelin äänettömälle, älä käytä matkapuhelinverkkoa ylikuormittumisen estämiseksi.
• osata toimia tapaturmatilanteissa: estää lisävahingot ja antaa tarvittava välitön ensiapu sekä tehdä hätäilmoitus 112:een. Vakavista tapaturmista on aina ilmoitettava välittömästi yksikön turvallisuusvastaavalle. Mikäli tapaturma ei edellytä kiireellistä hoitoa, ota yhteys tuntia valvovaan opettajaan. Tuntia valvova opettaja varmistaa, että tapaturman uhri käy antamassa selvityksen tapaturmasta opintotoimistossa.Opintotoimistosta annetaan ohjeet hoitoon hakeutumisesta.

Lähteet

Pelastuslaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

Opetushallituksen materiaali
http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/uhka_ja_vaaratilanteissa_toimiminen/pelastussuunnitelma

OSAO:n Kaukovainion tekniikan yksikön pelastussuunnitelma

Oppimistehtävä: Perehdy työturvallisuuslakiin. Kirjaa oman alasi opettamisen näkökulmasta keskeiset työturvallisuuteen liittyvät seikat.

Työturvallisuuslaki määrittelee työnantajan ja työntekijän vastuita ja velvollisuuksia työpaikalla. Sen  tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia haittoja (Työturvallisuuslaki 1§).

Työnantajan velvollisuudet

Esimiesasemassa tai turvallisuusasioista vastuussa olevan opettajan kannalta keskeisiä velvollisuuksia ovat huolehtimisvelvollisuus, työn vaarojen arviointi, työympäristön ja työn suunnittelu, työntekijälle annettava opetus ja ohjaus.

Huolehtimisvelvoite
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Tavoitteena on poistaa työhön liittyvät  vaara- ja haittatekijät sekä estää sellaisten syntyminen (Työturvallisuuslaki 8§.)

Työnvaarojen selvittäminen ja niiden arviointi
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Erityisesti opetusalalla tulee huomioida työn kuormittavuus ja opettajien elämäntilanne (Työturvallisuuslaki 10§.)

Työn suunnittelu
Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää (Työturvallisuuslaki 13§.)

Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus
Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että  työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin (Työturvallisuuslaki 14§.)

Työntekijän velvollisuudet

Työntekijän on noudatettava työnantajan  määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös  huolehdittava  niin omasta kuin muidenkin työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa (Työturvallisuuslaki  18§.)

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden tai oppilaiden/opiskelijoiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on mahdollisuuksiensa mukaan poistettava vaaran aiheuttajat ja puutteet. Matemaattisten aineiden opettajan työssä tämä tulee esille selvimmin varmasti fysiikan ja kemian laboratoriotöissä. Opettajan tulee viipymättä puuttua laitteissa tai instrumenteissa havaitsemiinsa vikoihin. Matematiikan opiskelussa vaarallisin instrumentti lienee harppi (Työturvallisuuslaki  19§.)

Oppimistehtävä: Perehdy Opetushallituksen materiaaliin ja (harjoittelu)oppilaitoksesi suunnitelmiin. Kiteytä oman toimintasi kannalta keskeiset, opiskelijoita ja muuta toimintaa koskevat lait ja toimintaohjeet.

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Suunnitelmassa on otettava huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet.

Suunnitelmassa kuvataan:

•  kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
•  väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
•  häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
• asian käsittely yksilö-, ryhmä- ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta
• yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajan kanssa
• yhteistyö viranomaisten kanssa
• suunnitelmasta tiedottaminen ja kouluyhteisön henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä    yhteistyökumppanien perehdyttäminen ohjeisiin
• suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi

Kriisisuunnitelma

Kriisisuunnitelma ohjaa toimintaa ja psykososiaalista tukea ja jälkihoitoa erilaisissa äkillisissä kriiseissä. Kriisisuunnitelma ohjaa psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestämistä myös pelastautumista vaatineiden tilanteiden jälkeen.

Suunnitelmassa kuvataan:

• kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen
• yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä    kriisitilanteissa
• pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen
• toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa
• johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
• kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu
• kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi.

 OSAO:lla kriisisuunnitelmat löytyvät kunkin yksikön turvallisuuskansiosta.

Opiskeluhuoltosuunnitelma

Peruskoulun oppilailla, ammattiopiston ja lukion opiskelijoilla on lain mukaan oikeus oppilas- ja opiskeluhuoltoon (Perusopetuslaki 628/1998, Lukiolaki 629/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998.) Opiskeluhuoltoon kuuluu opiskeluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä koskevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Opiskelijoilla on oikeus myös yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, johon kuuluu opiskeluhuollon palveluiden lisäksi monialaisen asiantuntijaryhmän tarjoama tuki. Opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilas- tai opiskeluhuollosta, koulu- tai oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.

Oppimistehtävä: Perehdy (harjoittelu)oppilaitoksen turvallisuuskansioon. Kuvaa lyhyesti kansiossa olevat dokumentit.

Harjoitteluoppilaitoksessani OSAO:lla turvallisuuskansio ei ole kirjaimellinen mappi, johon dokumentit olisi sijoitettu paperisessa muodossa, vaan kunkin yksikön turvallisuuskansio löytyy sähköisessä muodossa oppilaitoksen intra-sivuilta. Tekniikan yksikön turvallisuuskansion pääsivulla on keskellä yksikön johtajan, tämän sijaisen sekä turvallisuusvastaavan yhteystiedot. Lisäksi on nimetty suojeluvalvojat kullekin tekniikan alalle: kone- ja metalliala, talotekniikka ja kiinteistöpalvelut; rakennus- ja puuala; sähkö- ja automaatiotekniikka sekä prosessi- ja laboratorioala. Pääsivun oikeassa reunassa on linkit dokumentteihin.

Toimintaohjeet hätätilanteessa
Sisältää ytimekkäät ohjeet ulospoistumisesta, sisällesuojautumisesta ja kemikaalionnettomuudessa toimimisesta.

Poistuminen ja suojautuminen
Sisältää yksityiskohtaiset ohjeet evakuointitilanteessa ja sisällesuojautumisessa.


Pelastussuunnitelma
Kevyt- ja raskasversio.


Oppilaitoksen ilma- ja pohjakuvat

Kriisisuunnitelma

Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet

Ongelmajätesuunnitelma 


3 Turvallinen arki

Ydinkysymys: Mitä turvallisuuteen liittyviä vastuita ja velvollisuuksia sinulle opettajana kuuluu?

Opettajan tulee ymmärtää varautumisen merkitys omassa työssään. Opettajalla tulee olla ennakoiva suunnitelma siitä, mitä opetuksessa tai oppilaitoksen toiminnassa voi tapahtua ja miten opettaja voi itse siihen varautua tai vähentää riskin todennäköisyyttä / seurauksen vakavuutta. Opettajan tulee omassa toiminnassaan noudattaa annettuja määräyksiä sekä lakeja. Näitä ovat esimerkiksi pelastuslaki, työturvallisuuslaki, ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö jne. Opettajan tulee ottaa huomioon myös opiskelijan näkökulma ja se, miten omalla puutteellisella/virheellisellä toiminnallaan voi aiheuttaa vakaviakin vaaratilanteita.


Kiusaaminen

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille oppilaitoksessa työskenteleville. Sosiaalinen turvallisuus mahdollistaa nuoren sosiaalisen kehittymisen turvallisesti kussakin sosiaalistumisen vaiheessa.

Video: Oppilaitoksen turvallisuus - Kiusaaminen
Lähde: AMOK Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

Oppimistehtävä: Tarkastele opettajan toimintaa kriittisesti. Miten opettajan olisi pitänyt toimia?


Videolla opiskelijat syövät oppilaitoksen ruokalassa. Toisessa pöydässä istuvat opiskelijat kiusaavat opiskelijaa heittelemällä tätä ruisleivän palasilla. Leivän palasista kerääntyy sotku kiusautun pöydälle. Ruokalaan saapuva opettaja havaitsee sotkun ja kehottaa kiusattua siivoamaan sotkun. Kiusaaja haluaa selvästi puolustautua ja esittää oman näkemyksensä tapahtuneesta, mutta opettaja ei anna hänelle aikaa puhua vaan käskee opiskelijaa siivoamaan pöytänsä. Ruokalassa on paikalalla myös muita opiskelijoita, jotka eivät kiusaa mutta toisaalta eivät puutu tilanteeseen.


Opettajalla on oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan valvontavelvollisuus opiskelijoistaan ja varmistettava heidän turvallisuutensa. Opettaja ei saa hyväksyä koskaan minkäänlaista kiusaamista. Hänen olisi pitänyt ymmärtää, että leivän palaset olivat saattaneet olla pöydässä ennen kiusatun tuloa tai että ne olivat voineet olla jonkin toisen ihmisen tekosia. Opettajalla tuntui olevan liian kiire, kun hän ei varannut aikaa tilanteen selvittämiseen. Olisi ollut parempi, että opettaja olisi vain jättänyt leivänpalat huomiotta eikä olisi rankaissut kiusattua epäoikeidenmukaisesti. Kaikista parasta olisi ollut tietenkin se, että hän olisi kunnolla selvittänyt totuuden ja kehottanut kiusaajia lopettamaan kiusaamisen ja siivoamaan aiheuttamansa sotkun. Tällöin opettajan olisi kuulunut myös selvittää, kuinka kauan kiusaamista oli jatkunut ja puututtava siihen.

Sairaskohtaus


Oppimisympäristön ja oppimistehtävien täytyy olla turvallisia. Opettajan täytyy seurata opiskelijoiden turvallisuutta opetuksen aikana.


Video: Oppilaitoksen turvallisuus -Sairaskohtaus
Lähde: AMOK Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu

Oppimistehtävä: Tarkastele opettajan toimintaa kriittisesti. Miten opettajan olisi pitänyt toimia?

Videossa on liikuntatunti ja ryhmä lenkkeilee ulkona talvipakkasella. Ryhmän viimeisenä juoksee opiskelija, jolla on hengitysvaikeuksia. Opiskelija sairastaa astmaa, mutta ryhmän opettaja ei ole tietoinen asiasta. Opiskelija huutaa ettei jaksa mutta opettaja kannustaa jatkamaan loppuun asti. Hetken päästä opiskelija jää yskimään ja muu ryhmä jatkaa juoksua. Opettaja ei huomaa, että opiskelija on jäänyt ryhmästä yksin ja on mahdollisesti saamassa astmakohtauksen. Opettajan olisi kuulunut opetuksen suunnittelussa ottaa huomioon olosuhteet ja varmistaa, onko pakkanen liian korkea ulkona lenkkeilylle. Opettajan olisi myös pitänyt varmistaa ennen lenkille lähtöä, onko ryhmässä opiskelijoita joilla on terveydellisiä rajoituksia. Heille olisi kuulunut järjestää muuta toimintaa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opettajalla on ryhmäänsä kohtaan valvontavelvollisuus. Opettaja ei olisi saanut jättää opiskelijaa yksin vaan riennettävä antamaan opiskelijalle ensiapua ja ohjaamaan hänet terveydenhoitajan luokse. Pelastuslain mukaan ryhmän kaikilla jäsenillä - myös opiskelijoilla - on yleinen toimintavelvollisuus. Sen mukaisesti opiskelijatovereiden olisi kuulunut ilmoittaa hengitysvaikeuksista ryhmän opettajalle ja kykyjensä mukaan auttaa opiskelijakaveriaan.

Tulipalo

Rakennuksista poistumisharjoitukset kuuluvat oppilaitoksen arkeen. Joskus vaaratilanne edellyttää omakohtaista havainnointia ja reagointia. Reagointiajan kuluttua ihminen tekee päätöksen alkusammutuksesta tai poistumisesta rakennuksesta. Ihmisen havainnointiin vaikuttavat mm. fyysiset ominaisuudet (ikä, kuulo-, näkö-, hajuaisti), tekniikka (esim. palovaroittimet/ilmaisimet) ja ympäristötekijät. Ihmisen reagointiin vaikuttaa myös kokemus - onko henkilö ollut aikaisemmin vastaavassa tilanteessa? Onko vastaavasta tilanteesta järjestetty koulutusta? Ihmisen siirtymiseen vaikuttavat fyysiset ominaisuudet ja kognitiivinen kartta eli onko rakennus tuttu. Myös henkilön tiedoilla, taidoilla, koulutuksella ja aikaisemmalla harjoittelulla on vaikutusta.

Video: Oppilaitoksen turvallisuus -Tulipalo
Lähde: AMOK Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu






Oppimistehtävä: Tarkastele opettajan toimintaa kriittisesti. Miten opettajan olisi pitänyt toimia? 

Videossa opettaja saapuu viime hetkellä tai vähän myöhässä koululle ja pysäköi kiireessä autonsa koulun pääsisänkäynnin lähelle. Opettajan valitsema pysäköintipaikka sijaitsee pelastustiellä ja estää hälytysajoneuvojen pääsyn kohteeseen. Hänen tarkoitusena on pysäköidä auto oikealle paikalle heti, kun ehtii. Opettajan olisi kuulunut pysäköidessään huomioida oppilaitoksensa pelastussuunnitelma ja merkityt pelastustiet sekä lisäksi pelastuslaki, jonka mukaan pelastustielle ei saa pysäköidä (Pelastuslaki 11§).

Pysäköityään opettaja kiiruhtaa pitämään tuntia, mutta palohälytys keskeyttää tunnin. Tältä osin koulun pelastussuunnitelma siis toimii. Sekä opettaja että opiskelijat hämmentyvät palohälytyksestä, eivätkä tiedä välittömästi, miten toimia. Opiskelijat huutelevat opettajalle että "Mitä nyt tehdään?!", mutta opettaja huutaa takaisin, ettei tiedä. Opettajan olisi kuulunut oppilaitoksen toimintaohjeiden mukaisesti ensin ilmoittaa opiskelijoille, että pysytään rauhallisina ja että täytyy poistua ulos odottamaan palokunnan saapumista. Opettajan olisi tässä kuulunut myös mainita opiskelijoille tarkasti pelastussuunnitelmassa määritelty kokoontumispaikka, niin että kaikki varmasti ymmärtävät, minne pitää mennä. Ennen luokasta poistumista opettajan olisi kuulunut pelastussuunnitelman mukaan laskea opiskelijoiden lukumäärä, sulkea ikkunat ja ovet ja sammuttaa valot. Videossa opiskelijat poistuvat paniikissa luokasta. Oppilaitoksen toimintaohjeiden mukaan opettajan olisi kuulunut huolehtia ryhmästään koko poistumisen ajan. Kokoontumispaikalla opettajan olisi pitänyt tehdä nimenhuuto ja varmistaa, että kaikki luokassa olleet opiskelijat ovat paikalla.

Uhkatekijä 

Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa oppilaitosyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon oppilaitoksen kaikessa toiminnassa varhaisen puuttumisen mallia käyttäen.
Yksittäinen psyykkinen uhkatekijä voi muuttua helposti koko oppilaitosyhteisöä fyysisesti vaarantavaksi turvallisuusriskiksi. Opettaja on avainasemassa havaintojen tekemisessä ja tilanteeseen puuttumisessa.

Video: Oppilaitoksen turvallisuus - Uhkatekijä
Lähde: AMOK Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu
Oppimistehtävä: Tarkastele opettajan toimintaa kriittisesti. Miten opettajan olisi pitänyt toimia?

Videolla esitetään Antti-niminen nuori, joka on syrjäytetty muiden opiskelijakavereiden sosiaalisista piireistä ja jota myös kiusataan. Hänellä on aggressiivisia tuntemuksia ja hän ottaa tunnille mukaan veitsen. Kun opettaja kysyy tunnin alussa, ketkä ovat tehneet kotitehtävät ja kehottaa ottamaan ne esille. Opettaja kysyy kotitehtäviä myös Antilta, mutta tämä ei vastaa. Opettaja ärsyyntyy ja menee Antin luokse tenttaamaan häntä moittivaan sävyyn. Tilanne on varmasti nöyryyttävä Antin kannalta, ja tuollaiset tilanteet ovat epämiellyttäviä muillekin paikalla olijoille.

Erityisesti peruskoulussa ja toisella asteella opettajan täytyy ymmärtää, että joillakin opiskelijoilla voi olla hyvin rankat taustat. Opiskelijoiden elämäntilanteet ja tunne-elämä heijastuvat myös opiskelumotivaatioon ja opintomenestykseen. Monet poissaolot, tekemättömät kotitehtävät, keskittymisvaikeudet ja huono opintomenestys saattavat olla merkki vakavista ongelmista. Opettajan ei tulisi koskaan kovistella opiskelijaa julkisesti, kuten videolla, vaan esimerkiksi kysymällä opiskelijalta kahden kesken, onko kaikki ok ja että tarvitseeko hän tukea opiskelussa. Alle 18-vuotiaan opiskelijan tapauksessa opettaja olisi voinut laittaa havaitsmistaan poissaoloista tai kotitehtävien laiminlyönneistä viestiä Wilmaan opiskelijan vanhemmille.


Tietoturva

Tietoturva liittyy tiedon luottamuksellisuuteen, koskemattomuuteen ja säilyttämiseen. Tietosuoja liittyy yksilön oikeuksiin häntä koskeviin tietoihin liittyen. Oppilaitoksissa käytetään tietoja, joiden käsittelyssä vaaditaan huolellisuutta ja tarkkuutta. On huolehdittava siitä, että ne, jotka tietoja tarvitsevat ja joilla on oikeus saada asianmukaiset tiedot, myös saavat ne sujuvasti. Toisaalta on huolehdittava siitä, että asiattomat eivät pääse tietoihin käsiksi. On harkittava esimerkiksi, milloin henkilötunnuksen käyttö on tarpeellinen.

Video: Oppilaitoksen turvallisuus -Tietoturva
Lähde: AMOK Oulun ammatillinen opettajakorkeakoulu
Oppimistehtävä: Tarkastele opettajan toimintaa kriittisesti. Miten opettajan olisi pitänyt toimia?

Videolla ATK-opettaja päästää opiskelijat välitunnille. Opiskelijat haluavat päästä hakemaan luokasta joitain tavaroita ja pyytävät opettajalta avaimen luokkaan. Opettaja antaa heille avaimen, mutta opiskelijat alkavatkin luokkaan päästyään tutkia muiden opiskelijoiden ja opettajan tietokonetta, joista ei olla loggauduttu ulos. Videosta käy ilmi myös se, että opettaja on unohtanut tulevan kokeen kysymykset pöydälle ja opiskelijat pääsevät näkemään ne.

Opettajan olisi pitänyt huolehtia paremmin opiskelijoiden turvallisuudesta kehottamalla kaikkia loggautumaan ulos tai lukitsemaan koneensa välitunnin ajaksi. Erityisesti opettajan itse olisi ehdottoamsti pitänyt loggautua ulos koneeltaan, jottei kukaan pääse Wilmaan näkemään toisten opiskelijoiden arvosanoja ja henkilötietoja. Huolimattomuudellaan opettaja vaaransi opiskelijoiden psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ja myös kurssin oikeudenmukaisen arvioinnin. Myös koulun tai opiskelijoiden omaisuus vaarantui, kun opettaja päästi luokkaan valvomatta. Opettajan ei siis olisi tullut antaa opiskelijoille avainta tai jos hän olisi päästänyt opiskelijat luokkaan, niin hänen olisi kuulunut valvoa etteivät he koske luokassa toisten omaisuuteen.