Lait, asetukset ja ohjeet

18. Toimit ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa lakien, asetusten ja ohjeiden mukaan
18.1. Ymmärrät lainsäädännön velvoittavuuden opettajan työssä

Kun puhutaan opettajaa velvoittavasta lainsäädännöstä, niin "velvoittavuus" ymmärretään ei-tulkinnanvaraisuutena ja sellaisena, jota ei saa sivuuttaa ja jota on noudatettava. Lisäksi velvoittavuuteen sisältyy oikeudellinen vastuu lakien noudattamisesta, laiminlyönnistä ja rikkomisesta. Opettajaa koskevan lainsäädännön velvoittavuuteen pääsee helposti sisälle lukemalla tapauskertomuksia, esimerkiksi (Poutala 2010).

Ammatillista opettajaa koskeva lainsäädäntö perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen (Suomen perustuslaki 2§3). Sen mukaan julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa vallankäytössä on tarkoin noudatettava lakia. Näin ollen opettajiin soveltuva lainsäädäntö velvoittaa yhtä lailla virkaan nimitettyä opettajaa, työsopimusopettajaa, sivutoimista tuntiopettajaa ja myös opetusharjoittelijaa, koska nämä kaikki käyttävät julkista valtaa. Opettajan oikeudellinen vastuu ei ole sidoksissa hänen kelpoisuutensa, vaan ratkaisevaa on se, onko hän saanut nimityskirjan tai määräyksen tai tehnyt työsopimuksen opettajan tehtävistä. Lainsäädäntö näkyy käytännön opetustyössä konkreettisimmin arvioinnin tasa- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden huomioimisena, julkisuus- ja salassapitosäännösten noudattamisena sekä oppimateriaalien tekijänoikeuksien kunnioittamisena. Turvatessaan opiskelu- ja työrauhaa opettajan on myös tiedettävä käytettävät kurinpitomenettelyt eri koulutusasteilla.  Lisäksi opettajalla on oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella valvontavelvollisuus oppilasryhmänsä opiskelijoita kohtaan ja varmistettava tämän mukaisesti opiskelijoiden turvallinen opiskelu- ja työympäristö. Valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuneesta onnettomuudesta voi seurata opettajalla vahingonkorvausten maksaminen. Vaikka opettaja olisi delegoinut oppilasryhmän valvonnan jollekulle toiselle, vastuu on silti hänen. Valvontavelvollisuutta kuvaa seuraava tärkeä periaate:
Työtehtäviä voi delegoida, mutta vastuuta EI voi delegoida!

Osaamistavoitteen osaamisen osoittaminen opetusharjoittelussa toteutuu jatkuvana näyttönä harjoittelun aikana eri tilanteissa.

18.2. Tiedät opettajan toimintaa velvoittavan lainsäädännön ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa

Opettajaa velvoittavia lakeja ja asetuksia on yhteensä toistakymmentä (ks. kuva). Asetukset ovat tarkennuksia lakiin.

Ollakseen perillä kaikista häneen liittyvistä laeista ja asetuksista tulee hankkia niistä tietoa ja päivittää sitä. Lakeja voi opiskella kätevästi tietokoneella esimerkiksi osoitteessa finlex.fi. Lakeja opiskellessaan ei pidä yrittää opetella niitä ulkoa, vaan lait kannattaa lukea läpi ja painaa mieleen aihekokonaisuuksia ja hahmottaa isoja kokonaisuuksia. Ulkoa opettelusta on haittaa lakien opiskelussa, koska asiat voi muistaa väärin ja lait voivat muuttua. On tärkeää käyttää ajantasaista tietoa!

Seuraavassa tarkastellaan neljää keskeistä opettajan työhön liittyvää lainopillista näkökulmaa.

A. Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan työssä?

Hallintolain 434/2003 toisessa luvussa on määritelty hyvän hallinnon perusteet. Perusteita on viisi, ja niitä sovelletaan muun muassa valtion viranomaisissa ja kunnallisissa viranomaisissa - ja siis myös opetusalalla. Perusteiden tarkoituksena on edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa hallintoasioissa.

Hyvän hallinnon perusteet

6 § Hallinnon oikeusperiaatteet

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
 
7 § Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus

Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.

Viranomaisen velvollisuudesta tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 20 §:n 2 momentissa.

8 § Neuvonta

Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta.

Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen.

9 § Hyvän kielenkäytön vaatimus

Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa asioidessaan on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai mitä johtuu Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista.

10 § Viranomaisten yhteistyö

Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä.

Oikeusperiaate tarkoittaa opettajan kannalta sitä, että hänen tulee kohdella opiskelijoitaan ja kollegoitaan tasapuolisesti. Opettaja ei näin ollen saa antaa ystävyys- tai sukulaisuussuhteiden, kiitollisuudenvelkojen tai kaunojen vaikuttaa esimerkiksi opiskelijoiden arviointiin ja opettajakollegoiden kohteluun. Opettajan tulee vaatia oppilailta vain sellaisia suorituksia tai osaamista, joita opetussuunnitelma vaatii. Hallinnon oikeusperiaatteista on tarkemmin alempana oikeusturvaa käsittelevässä kohdassa.

Palveluperiaate merkitsee opettajalle sitä, että tämän täytyy olla opiskelijoiden käytettävissä ja tavoitettavissa, ja tiedottaa heille miten häneen saa yhteyden ja mitä viestintäkanavia käyttäen. Opettajan tulee myös ilmoittaa kaikenlaisista opiskeluun ja koulun toimintaan liittyvissä muutoksista selvästi niin, että kaikki asianosaiset saavat varmasti siitä tiedon. Usein on paikallaan ilmoittaa myös menettelytavan tai muutoksen perusteista. Mikäli koulussa ei ole erikseen sovittu facebookin käytöstä yleisenä ilmoituskanavana, ei olisi hyvän palveluperiaatteen mukaista ilmoittaa muutoksista esimerkiksi kurssijärjestelyissä tai aikatauluissa ainoastaan facebookissa. Tällöin facebookia ja sitä käyttämättömät joutuisivat eriarvoisiin asemiin toisiinsa nähden.

Neuvontaperiaate tarkoittaa sitä, että opettajan tulee työajalla opastaa opiskelijoita opiskelutehtäviin ja kurssi- ja tutkintovaatimuksiin liittyvissä asioissa. Jos opiskelijat tai heidän vanhempansa ovat tyytymättömiä koulun tai opettajan menettelyyn, hänen tulee perustella heille menettelynsä ja tarvittaessa neuvoa heitä oikaisupyynnön tekemisessä. Jos opettaja ei osaa neuvoa opiskelijaa jossain asiassa, niin hänen tulee ohjata opiskelija sellaisen henkilön luokse, joka voi neuvoa tätä.

Hyvän kielenkäytön periaate. Opettajan tulee siis käyttää työssään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä, jota opiskelijat ymmärtävät. Vaatimus kielen selkeydestä ja ymmärrettävyydestä opetuksessa on epäilemättä selviö. Jos opettajan tarvitsee esittää opiskelijoille vaikeaselkoista tekstiä, esimerkiksi lakitekstiä tai kohtia opetussuunnitelmasta, hänen kannattaa laittaa teksti näytille ja lisäksi selittää se heille mahdollisimman helppotajuisesti. Tällä tavalla toteutuu esityksen ymmärrettävyys ja selkeys - täsmällisyydestä tinkimättä. Opettajan on lisäksi käytettävä työssään asiallista kieltä. Opettajan tulee ottaa huomioon kielenkäytössään opiskelijoiden ikä ja kehitysvaihe. Mitä nuorempia opiskelijat tai oppilaat ovat sitä haitallisempi vaikutus epäasiallisella kielellä on heihin. Opettajan epäasiallinen kielenkäyttö voi johtaa jopa rikosilmoituksiin ja kanteluihin virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä (Poutala 2010, 153 - 154.)

Viranomaisten yhteistyövelvoite. Opettajjien on siis autettava toinen toisiaan. Esimerkiksi, jos opiskelija siirtyy toiseen oppilaitokseen, opettajien tulee antaa tarvittavat tiedot uuteen oppilaitokseen, jotta opiskelua voidaan jatkaa. Yhteistyötä opettajan tulee kuitenkin ottaa huomioon vaitiolovelvollisuutensa.

Lähteet
M Poutala 2010, Opettajan valta ja vastuu, PS-Kustannus

B. Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja miten huolehdin opettajana työrauhasta? 

Perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa on säädetty oppilaiden ja opiskelijoiden velvollisuuksista. Näiden lakien mukaan perusopetuksessa oppilaan sekä lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan

• tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty siitä vapautusta  (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 1998/630 34§, Perusopetuslaki 628/1998 35, Lukiolaki 629/1998 25§). Perusopetuksessa oppilaalla on läsnäolovelvollisuus koulun työaikoina. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa velvollisuus osallistua opetukseen määräyty kulloinkin sovellettavan koulutusmuodon (lähiopetus, etäopetus, monimuoto-opetus, oppisopimus) mukaisesti. Oppilas tai opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain, jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä, ja luvasta päättää opettaja tai koulutuksen määräämä viranhaltija tai toimielin (M Lahtinen ja T Lankinen 2015, 345). Osa lukio-opinnoista voidaan kuitenkin edellyttää opiskeltavaksi myös itsenäisesti tai opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta (Lukioasetus 4§)
• on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 1998/630 34§, Perusopetuslaki 628/1998 35, Lukiolaki 629/1998 25§).  Näitä velvollisuuksia täsmennetään koulutuksen järjestäjän hyväksymissä oppilaitoksen työskentelyyn liittyvissä järjestyssäännöissä. Järjestyssäännöt, jotka eivät ole lainsäädännön vastaisia, sitovat oppilaita ja opiskelijoita (M Lahtinen ja T Lankinen 2015, 345).
• täytyy korvata aiheuttamansa vahinko (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 1998/630 34§, Perusopetuslaki 628/1998 35, Lukiolaki 629/1998 25§). 

Edelleen ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijalla on velvollisuus toimittaa huumausainetestiä koskeva todistus koulutuksen järjestäjälle, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 1998/630 34a§).

Edellä mainittujen velvollisuuksien lisäksi opiskelija, joka on oppilaitoksen johtokunnan tai muun päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsen, on salassapitovelvollinen. Salassapitovelvollisuus koskee opiskelijan mainitussa asemassaan saamia tietoja muiden opiskelijoiden tai henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Salassapidettäviä tietoja ovat esimerkiksi terveydentilaa, sosiaalista asemaa, seksuaalista käyttäytymistä, uskonnollista tai poliittista maailmankatsomusta sekä taloudellista asemaa koskevat tiedot. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalla on lisäksi erityinen velvollisuus pitää salassa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestetyssä koulutuksessa saamansa tiedot. Salassapitovelvollisuus koskee oppisopimuskoulutuksessa ja muussa käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa olevia opiskelijoita (M Lahtinen ja T Lankinen 2015, 345 - 346).

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelijan velvollisuuksia ovat

• joka lukuvuosi yliopiston tai ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua läsnä olevaksi tai poissa olevaksi (Yliopistolaki 2015/256 39§, Ammattikorkeakoululaki 2015/257 29§)

• toimittaa huumausainetestiä koskeva todistus yliopistolle tai ammattikorkeakoululle, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista (Yliopistolaki 2011/954 43§, Ammattikorkeakoululaki 2015/257 36§)

• noudattaa yliopiston tai ammattikorkeakoulun järjestyssääntöjä ja -määräyksiä (Yliopistolaki 2011/954 41a§, Ammattikorkeakoululaki 2014/932 31§)

Tärkein työrauhan tae on turvallisuuden tunne. Opettaja voi luoda turvallisuutta varmistamalla, että hänen opiskelijansa tai oppilaansa pitävät kiinni yllä mainituista velvollisuuksistaan, oppilaitoksen järjestyssäännöistä ja myös ryhmän omista pelisäännöistä, ja tarvittaessa käyttämällä pedagogista valtaansa. Pitkällä tähtäimellä tulisi pyrkiä siihen, että opiskelijat itse huolehtivat turvallisuudestaan ja työrauhastaan eikä nin, että se on aina opettajan varassa. Opettajalla tulee olla tarvittava tuntemus ryhmänsä oppijoista ja heidän lähtötasostaan, niin että hän voi opetuksen suunnittelussa ottaa sen huomioon jotta opetustilanteessa kaikilla on mahdollisimman hyvät puitteet saada merkityksellisiä ja innostavia oppimiskokemuksia. Mikäli opettaja havaitsee kiusaamista opiskelijoiden kesken, on hänen siihen puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvät ryhmäyttämistaidot ovat myös välttämättömiä kiusaamisen ehkäisemisessä ja työrauhan luomisessa. Hyvän ryhmän tuntomerkkejä ovat luottamuksellisuus, sitoutuneisuus opiskeluun, yhteistyö ja erilaisuuden hyväksyminen.

Perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opettajalla on oikeus työpäivänsä aikana ottaa haltuun oppilaalta tai opiskelijalta esine tai aine, joka vaarantaa muiden turvallisuutta. Perusopetuksessa haltuunotto-oikeus koskee myös esinettä tai ainetta, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Perusopetuksessa haltuunotettu häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Mutta, jos on todennäköistä, että häirintä jatkuu, ko. esine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. Kielletyt esineet ja aineet luovutetaan perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa alaikäisen oppilaan tai opiskelijan huoltajalle tai täysi-ikäiselle opiskelijalle itselleen. Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Sellaiset esineet ja aineet, joita oppilaalla tai huoltajalla ei ole oikeus pitää hallussaan (esim. huumeet, ampuma-aseet ja räjähteet), tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Esineiden ja aineiden luovutus tulee kirjata.
Oppilasta ja opiskelijaa, joka häiritsee opetusta, muuten rikkoo järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan rangaista kurinpidollisesti. Kurinpitorangaistukset ovat eri koulutusasteilla osittain erilaiset.

Perusopetuksessa kurinpitorangaistuksia ovat

• oppilaan poistaminen luokasta tai opetustilasta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi tai oppilaan poistaminen koulun tilaisuudesta

• opetukseen osallistumisen evääminen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, mikäli on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai koulussa työskentelevän henkilön turvallisuus vaarantuu opiskelijan väkivaltaisuuden tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi

• kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan määrääminen suorittamaan kotitehtäviään valvonnan alaisena enintään tunti kerrallaan

• enintään kahden tunnin jälki-istunto. Tällöin oppilas voidaan velvoittaa istumaan hiljaa tai hänellä voidaan teettää suullisia tai kirjallisia tehtäviä, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä oppilaalle sopivia tämän ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Jälki-istuntoa ei voida suorittaa työrangaistuksena.

• kirjallinen varoitus

• oppilaan erottaminen koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Oppivelvollisuuden vuoksi opetuksen järjestäjän tulee kuitenkin järjestää määräajaksi erotetulle oppilaalle opetus, joka estää oppilasta jäämään jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä.

Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa käytettävät kurinpitorangaistukset ovat

• opiskelijan poistaminen luokasta tai opetustilasta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi tai oppilaan poistaminen koulun tilaisuudesta

• opetukseen osallistumisen evääminen enintään kolmen työpäivän ajaksi, mikäli on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai koulussa työskentelevän henkilön turvallisuus vaarantuu opiskelijan väkivaltaisuuden tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi

• kirjallinen varoitus, jos opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muutoin rikkoo oppilaitoksen järjestystä, kieltäytyy esittämästä yllä mainittua huumausainetestin todistusta tai on huumausainetestiä koskevan selvityksen mukaan käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin ja hänen toimintakykynsä on sen takia heikentynyt

• oppilaan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi.

Lainsäädännön mukaan kurinpidolliset toimenpiteet tulee porrastaa ottaen huomioon kulloinkin kysymyksessä olevan epäasiallisen käyttäytymisen laatu ja mahdollinen toistuminen. Perusopetuksessa oppilaalle annettu jälki-istunto  on rankaisukeinona lievempi kuin kurinpitorangaistukseksi luettava kirjallinen varoitus. Perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa oppilaan tai opiskelijan erottaminen koulusta on puolestaan kirjallista varoitusta ankarampi rangaistus. Lainsäädännön mukaan oppilaan tai opiskelijan erottaminen on mahdollista vain, jos rikkomus on ollut vakava tai jos oppilas on jatkanut epäasiallista käyttäytymistä vielä jälki-istunnon (perusopetus) tai kirjallisen varoituksen saatuaan. Erottaminen tulee kysymykseen vain vakavissa tai usein toistuvissa rikkomuksissa.

Yllä mainitut oppilaan poistaminen koulun tilaisuudesta tai luokasta  jäljellä olevan oppitunnin ajaksi ja opetukseen osallistumisen evääminen opiskelijalta tai oppilaalta sisältävät siis mahdollisuuden poistaa hänet, jos hän ei noudata poistumismääräystä. Jos oppilas tai opiskelija yrittää vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, opettajalla on oikeus käyttää sellaisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolusteltavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus ja tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Poistamisessa ei lain mukaan käyttää minkäänlaisia voimankäyttövälineitä. Voimakeinoja voidaan käyttää vasta silloin, kun oppilasta tai opiskelijaa ei muuten saada poistumaan. Poistumisessa tulee käyttää mahdollisimman vähän voimakeinoja. Laki edellyttää, että voimakeinojen käyttöön turvautunut opettaja antaa tapahtuneesta kirjallisen selvityksen opetuksen järjestäjälle. Liioiteltu voimankäyttö on rikoslain mukaan rangaistava teko.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sovellettavat kurinpitorangaistukset ovat

• kirjallinen varoitus, jos opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston tai ammattikorkeakoulun järjestystä, kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on huumausainetestiä koskevan selvityksen mukaan käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin ja hänen toimintakykynsä on sen takia heikentynyt

• erottaminen määräajaksi, enintään vuodeksi, jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan

• opiskelijan poistaminen opetustilasta tai yliopiston tai ammattikorkeakoulun tilaisuudesta

• opetukseen osallistumisen evääminen enintään kolmen työpäivän ajaksi, mikäli on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai koulussa työskentelevän henkilön turvallisuus vaarantuu opiskelijan väkivaltaisuuden tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi

Lähteet
M Lahtinen ja T Lankinen 2015, Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, Tietosanoma 

C. Miten otan huomion salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä?

Salassapitovelvollisuus muodostuu suusanallisesta vaitiolovelvollisuudesta ja asiakirjasalaisuuden ja tallennesalaisuuden säilyttämisvelvollisuudesta. Salasaspitovelvollisuus koskee opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsieniä, rehtoria, opettajia, tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia, koulun muuta henkilöstöä, kouluterveydenhuollon edustajia, koulukuraattoreita, koulupsykologeja ja opetusharjoittelijoita. Salassapidettävää tietoa ovat tiedot, jotka koskevat oppilaan tai opiskelijan tai hänen perheenjäsenensä tai toisen opettajan

• terveydentilaa tai vammaisuutta 
• oppilashuoltoa
• erityisopetuksen saamista
• elintapoja 
• harrastuksia 
• perhe-elämää 
• yhteystietoja (jos ao. henkilö on pyytänyt niitä salassapidettäviksi)
• poliittista vakaumusta
• uskonnollista vakaumusta
• muita henkilökohtaisia oloja (esimerkiksi elääkö yksin vai onko naimisissa)
• taloudellista asemaa. 

Kun salassapitovelvollinen saa tietää tällaisia asioita tehtäviä hoitaessaan, hän ei saa ilmaista niitä sivulliselle. Sivullisia ovat muut opettajat ja henkilöt kuin oppilaan tai opiskelijan opettajat ja tilanteeseen mahdollisesti liittyvä muu oppilaitoksen henkilökunta sekä oppilashuollon edustajat (Poutala 2010, 244 - 248; Mahkonen 2015, 274 - 275.)

Salassapitovelvollisuus on osittaista toisin kuin rippisalaisuus. Alaikäisiin oppilaisiin sovelletaan erilaisia sääntöjä kuin täysi-ikäisiin opiskelijoihin, ja salassapitosäännöt poikkevat jonkin verran toisistaan eri koulutusasteilla. Lisäksi laissa on säädetty, milloin salassapitovelvollisuudesta voidaan joustaa. Tällaiset tilanteet liittyvät opettajien, oppilashuollon ja sosiaali- ja terveysviranomaisten väliseen yhteistyöhön (Poutala 2010, 244 - 248; Mahkonen 2015, 274 - 275.)

Perusopetus

Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, seurakunnan sekä opetuksen järjestäjän palveluksessa olevilla henkilöillä on velvollisuus toimia lasten suojelemiseksi. Heidän on viipymättä ilmoitettava salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he saavat tehtävässään tietää lapsesta, jonka tilanne vaatii lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Näissä tapauksissa opettajalla ja rehtorilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus (Poutala 2010, 248 - 249).

Perusopetuslaki 628/1998 

40§ Henkilötietojen salassapito ja käsittely

Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. (30.12.2013/1288)

Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta.

Jos alle 18-vuotias oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tämän lain, lukiolain (629/1998) tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisesti järjestämään opetukseen, toimintaan tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. (11.8.2017/533)

Lukio

Lukiokoulutuksessa salassapidosta poikkeamista ei ole  kytketty  oppilashuoltotyöhön,  eikä  lukiossa  kenelläkään  ole  säännösten  mukaan  oikeutta  saada  tietoa.  Lukiolaissa  ei  ole  myöskään  säädetty  oikeutta  saada opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta, palvelujen tuottajilta tai ammattihenkilöiltä (Vehkamäki et al 2013, 34).

Lukiolaki 629/1998

32§ Salassapito

Koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 30 §:ssä tarkoitetut henkilöt ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden ja tässä laissa tarkoitetun henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. (20.3.2015/277)

Ammatillinen koulutus

Ammatillisessa koulutuksessa oikeus salassa pidettävien tietojen antamiseen koskee vain opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävän hoidon kannalta välttämättömiä tietoja.  Laissa  luetellaan  lisäksi  tehtävittäin  ne  henkilöt,  joille  tietoja  voidaan  laissa mainittuihin käyttötarkoituksiin antaa. Tietoja voidaan luovuttaa esimerkiksi rehtorille, opinto-ohjauksesta, opiskeluterveydenhuollosta ja työssäoppimisesta vastaaville sekä poliisille turvallisuuden varmistamiseksi ja turvallisuusuhan selvittämiseksi sekä tukitoimiin ohjaamiseksi (Vehkamäki et al 2013, 34).

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998

43§ Julkisuus ja tietojensaantioikeus

Tässä laissa tarkoitettuun toimintaan sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999).

Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen edellyttämät tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.

Koulutuksen järjestäjän tulee salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaisille niiden määräämät koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.

Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa:

1) oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi;

2) opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten;

3) opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten;

4) työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi; sekä

5) poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.

Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. (20.3.2015/276)

Henkilötietoja  ovat  kaikenlaiset  luonnollista  henkilöä  taikka  hänen  ominaisuuksiaan  tai  elinolosuhteitaan  kuvaavat  merkinnät,  jotka  voidaan  tunnistaa  häntä tai hänen perhettään koskeviksi. Niitä ovat koulussa esimerkiksi nimi, henkilötunnus,  osoite,  sähköpostiosoite  sekä  oppilaan  arviointia,  tukitoimia,  poissaoloja, rangaistuksia ja oppilashuoltoa koskevat tiedot sekä tiedot erilaisten  kurssien  ja  niiden  osien  suorittamisesta  ja  niistä  saaduista  arvosanoista. Henkilötietojen  käsittelyllä  tarkoitetaan  henkilötietojen  keräämistä,  tallentamista,  järjestämistä,  käyttämistä,  siirtämistä,  säilyttämistä  ja  kaikenlaisia  muita tietoihin kohdistuvia toimenpiteitä (Vehkamäki et al 2013, 49 - 52).

Tietosuoja merkitsee oppilaitoksissa sitä, että oppilaita koskevien henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua oppilaitoksen toiminnan kannalta. Käsittelylle tulee määritellä oppilaitoksen lakisääteisten tehtävien perusteella tarkoitukset, joihin henkilötietoja käytetään. Tietoja  saa  käsitellä  esimerkiksi  oppilaan  ottamiseksi  oppilaitokseen tai opetuksen järjestämiseksi, ei oppilaitokselle kuulumattomia tehtäviä varten. Tietojen tulee olla virheettömiä ja käyttötarkoituksensa kannalta  tarpeellisia.  Henkilötietoja  voivat  käsitellä  vain  ne  oppilaitoksen  henkilökuntaan kuuluvat, jotka tarvitsevat tietoja työtehtävissään. Muulta henkilöstöltä, samoin kuin koulun ulkopuolisilta, ne on suojattava (Vehkamäki et al 2013, 12).  Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on pääsääntöisesti kiellettyä. Arkaluonteisia ovat tiedot, jotka kuvaavat

• rotua tai etnistä alkuperää

• henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta 

• ammattiliittoon kuulumista

• rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta

• henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä

• henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä 

• henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluita, tukitoimia ja muita sosiaalisia etuuksia (Vehkamäki et al 2013, 57).

Lähteet
S Mahkonen 2015, Uusi oppilashuoltolaki työvälineenä, Edita
M Poutala 2010, Opettajan valta ja vastuu, PS-Kustannus
P Vehkamäki, M Lahtinen ja A Tamminen-Dahlman 2013, Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön, Opetushallitus

D. Miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu?

6 § Hallinnon oikeusperiaatteet

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. 

Hallintolain 6§ määrittelee viisi oikeusperiaatetta:

• yhdenvertaisuusperiaate

• objektiviteettiperiaate

• suhteellisuusperiaate

• tarkoitussidonnaisuusperiaate

• luottamuksensuojaperiaate.

Lisäksi niistä voidaan erottaa kohtuusperiaate, joka usein ymmärretään osaksi suhteellisuusperiaatetta. Opettajan työssä hallinnon oikeusperiaatteet näkyvät konkreettisesti opiskelijavalinnassa, opintosuoritusten arvostelussa, opintojen ohjaamisessa sekä muissa opintojen käsittelyä koskevissa tilanteissa.


Yhdenvertaisuusperiaate

Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää opettajalta ja opetuksen järjestäjältä tasapuolista kohtelua
ja johdonmukaisuutta. Tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää, että samanlaisissa tapauksissa annetaan samanlaiset ratkaisut. Johdonmukaisuuden vaatimus edellyttää opettajalta johdonmukaista menettelyä. Samanlaisissa asioissa tulee yleensä noudattaa samanlaista menettelyä ja johdonmukaista ratkaisulinjaa. Yhdenvertaisuusperiaate voidaan jakaa sisällölliseen ja menettelylliseen yhdenvertaisuuteen. Jälkimmäinen tarkoittaa muun muassa opetuksen järjestäjän velvoitetta huolehtia opiskelijoiden yhdenvertaisesta mahdollisuudesta saada opintoneuvontaa ja -ohjausta.
Sisällöllinen yhdenvertaisuus tarkoittaa, että opettajan tai muun opintoneuvontaa tai -ohjausta antavan henkilön on ohjaustehtävässään suhtauduttava opiskelijoihin ja heidän suorituksiinsa
tasapuolisesti. Opiskelijalla on oikeus saada opintoneuvontaa muiden opiskelijoiden lailla, vaikka opiskelijan ja opettajan tai ohjaajan välillä voikin vallita erimielisyyttä tai vastenmielisyyden tunnetta.

Erityisesti yhdenvertaisuusperiaatteeseen sisältyy syrjinnän kielto. Syrjintäkieltoja sisältyy useisiin lakeihin. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Täten yrjintää ei saa esiintyä
opiskelijavalinnoissa, valintamenettelyissä, opintosuoritusten arvioinnissa eikä opiskelijoiden kurinpidossa.

Opettajan vaihtuessa yhdenvertaisuusperiaate on otettava huomioon niin, etteivät edellisten ja nykyisen opettajan laatimat tentit poikkea vaikeustasoltaan toisistaan huomattavasti. Myöskään peräkkäisten tenttien vaikeustaso ei saa heitellä liikaa.

Opetusta järjestettäessä on huolehdittava siitä, että opiskelijoilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua opetukseen. Aikataulut ilmoitetaan opetusohjelmassa tai niiden täytyy olla muuten kaikkien opiskelijoiden saatavilla. Aikataulumuutoksista on tiedotettava kaikkia aineen opiskelijoita.

Objektiviteettiperiaate

Objektiviteettiperiaate tarkoittaa opettajalle ennen kaikkea puolueettomuutta arvioinnissa ja opiskelijavalinnassa. Sukulaisuus- ja ystävyyssuhteettai henkilökohtaisen hyödyn tavoittelu eivät saa vaikuttaa niihin.

Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaate ohjaa opettajien harkintaa siten, ettei esimerkiksi opinnäytteen laatijalta vaadita enempää kuin mikä opintosuorituksen tasolla yleisesti on mahdollista. Jos esimerkiksi jokin tentti on ollut huomattavasti aiempaa tenttiä vaikeampi, ja osa tenttijöistä on päässyt lähelle hyväksyttävää suoritusta, on opettajan tarkoituksenmukaista kohtuullistaa arvostelua niin, että lähelle päässeet saavat hyväksytyn merkinnän. Tällöin opettaja myös parantaa eri tentissä olleiden opiskelijoiden yhdenvertaisuutta.

Tarkoitussidonnaisuusperiaate

Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen keskeisenä sisältönä on, ettei opettajalla ole harkintavaltaa käyttäessään lupa edistää muita tarkoitusperiä kuin niitä, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä ja toimivaltaansa ja jotka sisältyvät tapaukseen sovellettavan säännöksen tavoitteisiin. Opitosuorituksen tai opinnäytteen arvosteluun ei saa vaikuttaa opiskelijan henkilöys tai muu arvosteluperusteiden ulkopuolinen tekijä. Esimerkiksi opiskelijan yhteiskunnallinen asema, poliittinen kanta tai opiskelijan ja opettajan välinen vastenmielisyyden tunne eivät saa vaikuttaa opintosuorituksen tai opinnäytteen arvosteluun. Näissä tilanteissa kysymykseen tulee myös yhdenvertaisuus- ja objektiviteettiperiaatteiden loukkaus. Opintosuorituksen tai opinnäytteen arvostelua ei myöskään saa käyttää kurinpidollisena sanktiona. Opintojen hyväksilukemista koskevassa harkinnassa hyväksilukemisperusteet eivät saa sisältää asiaan kuulumattomia tekijöitä.


Luottamuksensuojaperiaate

Luottamuksensuojaperiaatteen tarkoituksena on turvata yksilön, siis myös opiskelijan, perusteltuja odotuksia ja asemaa etenkin suhteessa viranomaistoiminnan odottamattomiin
ja hänen kannaltaan haitallisiin tai muuten epäedullisiin muutoksiin. Opiskelijalla on esimerkiksi perustellusti oikeus odottaa, että opintosuoritus arvostellaan vahvistettujen arvosteluperusteiden ja -asteikkojen mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus odottaa, etteivät opetussuunnitelmissa esitetyt keskeiset tiedot yllättäen muutu. Opiskelijoiden on pystyttävä luottamaan muun muassa siihen, että kuulusteluun vastataan sille opetussuunnitelmassa määrätyn materiaalin perusteella.

Myös esteellisyyssäännösten noudattaminen on keskeinen osa oikeusturvaa.

Hallintolaki 

27§ Esteellisyys

Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

28 § Esteellisyysperusteet

Virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä

3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

Opetustyössä esteellisyys syntyy yleensä siitä, että opintosuorituksen suorittaja, opinnäytetyön laatija tai opintojen hyväksilukemista hakenut on käsittelyyn osallistuvan opettajan läheinen. Esteellisyyssäännösten mukaisesti opintosuoritusten ja opinnäytteiden arvostelemiseen ja tarkastamiseen saavat osallistua ne henkilöt, jotka eivät ole esteellisiä. Tavanomaiset toimistotyöt eivät esteellisyyden kannalta ole merkityksellisiä. Tavanomaisilla toimistotöillä tarkoitetaan sellaisia rutiininomaisia tehtäviä, joilla ei ole vaikutusta asian käsittelyyn tai lopputulokseen. Opiskelijan vanhempi voi käsitellä lapsensa suorituspapereita esimerkiksi toimittamalla ne kuulustelijalle arvosteltavaksi.


Lähteet
O Mäenpää 2016, Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Edita