7. Ohjaat opiskelijan ymmärtämään ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
7.1. Ymmärrät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen arviointia koskevat määräykset, ohjeet ja käytännöt
8. Käytät erilaisia oppimisen ja osaamisen arvioinnin menetelmiä pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti
8.1. Ymmärrät arvioinnin tehtävät ja tavoitteet
Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, saadaan ja annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan pe-
rustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja
osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. Arviointiprosessissa (ks. kuva) selvitetään aluksi mitä opiskelija jo osaa. Osaamisen arvioinnin jälkeen opettaja ohjaa opiskelijan ymmärtämään osaamistaitavoitteet ja ammattitaitovaatimukset ja laatii yhdessä opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman varmistaen samalla että se on suhteessa tutkinnon osaamisvaatimuksiin. Opettaja seuraa päivittäin opiskelijan työskentelyä ja oppimista, antaa hänelle kannustavaa palautetta ja ohjaa hänet itsearviointiin. Opintojakson lopussa opettaja arvioi opiskelijan osaamisen.Oppimisen ja osaamisen arviointi on pidettävä erillään toisistaan! Opettajan tulee varmistaa, että opiskelijalla on riittävästi osaamista ennen kuin hän antaa opiskelijan osoittaa osaamistaan. (Arvioinnin opas 2015, 6; Perusopetuslaki 1998/628 22§; Lukiolaki 1998/629 17§; Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 2014/787 24a§).
Opetushallituksen arvioinnin oppaassa sanotaan arvioinnin tavoitteista ja tehtävistä seuraavaa (Arvioinnin opas 2015, 7). "Kaikessa arvioinnissa opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle annetaan suorituksesta palautetta eli kuvataan tehty arviointi palautteena. Opiskelijan tai
tutkinnon suorittajan itsearviointitaitojen kehittymiselle palautteen antaminen
on tärkeää. Annettu palaute vaikuttaa siihen, millaisena opiskelija näkee it-
sensä opiskelijana ja tutkinnon suorittajana. Palautteen pitää olla konkreettista
opiskelijan osaamisen analysointia niin, että opiskelija oppii havainnoimaan ja
tiedostamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa suhteessa tutkinnon amma-
tillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, yhteisten tutkinnon osien
osa-alueiden osaamistavoitteisiin (ammatillisessa peruskoulutuksessa) ja arviointikriteereihin. Palautteena ei riitä ”ihan hyvin meni” lausahdukset, vaan opiskelijan on saatava tietää, mitä hän jo osaa ja mitä pitäisi vielä opetella lisää" . Arvioinnin tulee lisäksi olla monipuolista. Erilaisia arviointimenetelmiä ovat esimerkiksi
- suullinen palaute
- krjallinen palaute
- itsearviointi
- vertaisarviointi
- oppimis- ja luentopäiväkirjat
- tentit (kirjalliset, suulliset, ja verkossa tapahtuvat)
- kirjalliset työt (esimerkiksi teoriaosaamisen osoittaminen)
- projektityöt (yhteistyö työelämän kanssa).
Pitkällä tähtäimellä arvioinnin tavoitteena on parantaa opiskelijan itsearviointitaitoa ja itseohjautuvuutta. Näin opiskelija harjaantuu vähitellen ottamaan haltuun oman oppimisprosessisnsa. Aluksi opiskelija voi olla hyvin riippuvainen opettajan palautteesta ja tuesta. Opiskelijan itseohjautuvuus ja itsearviointitaidot kehittyvät vähitellen, kun häntä ohjataan kannustavan palautteen, arvioinnin ja motivoinnin avulla ottamaan vastuuta oppimisestaan. Vähitellen opettajan ja opiskelijan suhde opiskelijan itsearviointiin muuttuu niin, että opettaja tai työpaikkaohjaaja ryhtyy toimimaan motivoivana ohjaajana (Arvioinnin opas 2015, 7).
Lähteet
Arvioinnin opas 2015, Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Opetushallitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti