Erityispedagoginen osaaminen

9. Ohjaat erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimista yhdessä opiskelijan ja muiden toimijoiden kanssa

Minulla ei juuri ole kokemusta erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamisesta, joten minulla on sillä alueella todella paljon kehitettävää. Opetusharjoittelun aikana kohtasin kaksi kertaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan. Ensimmäinen tapaus sattui opettaessani suunnittelemaani prosenttilaskennan kokonaisuutta. Opiskelijoiden joukossa oli opiskelija, jonka äidinkieli oli ruotsi. Hän toivoi koekysymyksiä ruotsin kielellä. Koska oppilaitoksen opetuskieli oli suomi, ja sinne valituilta opiskelijoilta edellytetään riittävää suomen kielen taitoa, ei opettaja periaatteessa ole velvoitettu järjestämään koetta muulla kuin suomen kielellä. Mutta mielestäni tärkeintä on oppiminen ja opiskelijan huomioiminen, joten opettaja voisi kääntää ainakin osan kokeesta, tai koko kokeen ruotsin opettajan avustuksella, tai antaa opiskelijalle ainakin sanaston kokeessa esiintyvistä vaikeimmista sanoista. Myös opetuksessa tällainen opiskelija voidaan huomioida varmistamalla, että hän ymmärtää asiat. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata tekemään tehtäviä tai koetta erityisopettajan luokse. Toinen tapaus sattui sen jälkeen, kun olin jo pitänyt kaikki harjoitustuntini. Olin haastattelemassa oppilaitoksen erityisopettajaa hänen huoneessaan. Huoneeseen tuli välillä opiskelijoita kysymään neuvoa tai tekemään YTO-aineiden kokeita. Huoneeseen tuli myös sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelija matematiikan kokeen kanssa. Opiskelijan peruskouluopintoja oli mukautettu ainakin matematiikassa. Erityisopettajan tehtävänä oli päättää, tekisikö opiskelija mukanaan tuoman kokeen yhdessä hänen tuellaan, tai opiskelija tekisi helpomman kokeen. Erityisopettaja antoi koekysymykset minulle ja kysyi minulta, mitä suosittelisin. Kokeessa oli kaksi sivua. Ensimmäisen sivun tehtävät olivat perustehtäviä ja toisen sivun tehtävät olivat sanallisia soveltavia tehtäviä, joista kaksi oli aika pitkiä. Sen vuoksi arvioin nopeasti, että opiskelija saisi rohkaisevamman oppimiskokemuksen, jos hän saisi tehdä helpomman kokeen. Niin vastasin, että suosittelisin helpompaa koetta. Erityisopettaja oli kanssani samaa mieltä.

Opetusharjoittelun lisäksi olen antanut yksityisopetusta matematiikassa ja fysiikassa yläasteikäiselle pojalle, jolla on lukihäiriö ja ADD. Opetuksessa olen pyrkinyt parhaani mukaan olemaan hyväksyvä ja kannustava ja antamaan oppilaalle miellyttäviä ja rohkaisevia kokemuksia vastapainona koulumaailmalle. Olen huomannut, että matematiikan tehtävät kannattaa antaa yksitellen ja asioissa kannattaa edetä yksi asia kerrallaan. Jos harjoitustehtävä tuntuu liian vaikealta, niin kysyn, että mikä siinä tuntuu vaikealta, ja käymme vaikealta tuntuviin asioihin yksitellen. Kokeeseen valmistaessa yritän käytännön asioiden avulla lievittää koeahdistusta. Esimerkiksi ohjeistan, että ennen koetta kannattaa hyvissä ajoin varmistaa, että kirjoitusvälineet ovat sellaiset, että niillä on hyvä kirjoittaa, ja että kynät on teroitettu. Ja kokeessa kannattaa ensiksi lukea kaikki tehtävät läpi ja alleviivata kaikki mitä kysytään. Sen jälkeen kirjoitetaan paperiin nimi, pvm, luokka. Seuraavaksi, ennen laskemisen aloittamista, kannattaa kirjoittaa koepaperiin kaikki kaavat, etteivät ne pääse unohtumaan. Näiden jälkeen voi alkaa laskemaan koetehtäviä helpoimmasta lähtien. Kokeen aikana pitää välttää kiireen tunnetta. Ja tehtäviä ratkaistessa täytyy olla suhteellisuudentajua ja arvioida, ovatko saadut tulokset realistista suuruusluokkaa.

9.1. Tunnistat ja otat huomioon opiskelijan vahvuudet ja erityisen tuen tarpeet

Millaisia erityisen tuen tarpeita ja vahvuuksia opiskelijoilla on opiskelussaan?

Oppimisvaikeudet ja oppimisen esteet voidaan jakaa niiden syyn mukaan aivojen rakenteiden erilaisuudesta johtuviin, ihmisestä itsestään johtuviin ja ympäristöstä johtuviin esteisiin/vaikeuksiin.


Aivojen rakenteiden erilaisuudesta johtuvat oppimisvaikeudet

Näitä ovat erityiset oppimisvaikeudet, kuten lukivaikeus ja vaikeudet kirjoittamisessa, kielellisessä kehityksessä ja matematiikassa. Toinen kategoria on tarkkaavaisuuden vaikeudet, kuten ylivilkkaus, impulsiivisuus, tarkkaamattomuus (esim ADD, ADHD, Asperger). Näissä on tärkeää varhainen tunnistaminen ja puuttuminen.

Ihmisestä itsestään johtuvat oppimisvaikeudet

Näihin sisältyvöt psykososiaaliset syyt ja elämänhallinnan ongelmat. Esimerkiksi pelot, jännittäminen, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, päihteet ja sosiaaliset ongelmat.

Ihmisen ympäristöstä johtuvat ongelmat

Näitä ovat esimerkiksi vanhempien ongelmat ja kriisit, lähipiirin ongelmat ja kiusaaminen.

Yllämainitut ovat siis oppimisen ongelmia. On tärkeää ymmärtää, että lähes jokaisella ihmisellä on elämässään jakso tai jaksoja, jolloin hänellä on erityisen tuen tarve, jos hän opiskelisi.

Usein lahjakkuutta ei mielletä erityisen tuen tarpeeksi, koska lahjakkailla ei ole vaikeuksia omaksua tietoa tai ratkaista koulutehtäviä. Lahjakkaat ihmiset tarvitsevat kuitenkin yhtälailla erityistä tukea, jotta he saavat sopivan tasoisia tehtäviä niin, että voivat kehittyä ja oppia. Pahimmassa tapauksessa lahjakas opiskelija turhautuu ja hänestä tulee häirikkö. Toinen vaihtoehto on, että hän ei opi opiskelutekniikoita, jos hänen ei koskaan tarvitse tehdä suuremmin töitä asioiden omaksumiseksi ja tehtävien ratkaisemiseksi. Puutteelliset opiskelutaidot voivat aiheuttaa huomattavia vaikeuksia esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa tai korkeakouluopinnoissa.

Mitä erityinen tuki tarkoittaa ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulussa?

Ammatillisessa koulutuksessa erityinen tuki erottuu muista koulumuodoista joustavina käytäntöinä työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja harjoittelussa sekä tekemällä oppimisena. Kaikissa koulutusmuodoissa erityinen tuki on tyypillisesti eriyttämistä, yksilöllistä opetusta  kielissä  ja matematiikassa ja lukemisessa, pienryhmäopetusta, samanaikaisopetusta ja suullisia kokeita.

Eriyttäminen on opettajan ratkaisuja, joilla tämä pyrkii tukemaan jokaisen ryhmässä olevan opiskelijan persoonallista kehitystä.

Samanaikaisopetuksessa erityisopettaja on aineenopettajan mukana tunnilla ja tukee tämän opetusta ja opiskelijoiden työskentelyä. Pienryhmäopetuksessa erityisopettaja ottaa erityisen tuen tarvitsijat erilleen omaksi pienryhmäkseen.

Selkokieli on avuksi henkilöille, joilla on vaikeuksia ymmärtää tavallista yleiskielistä tekstiä. Syynä tähän saattaa olla esimerkiksi puutteellinen suomen kielen taito, lukemisen vaikeudet tai käsityskyvyn rajallisuus. Selkokielessä käytetään lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita sekä mahdollisimman tavallista sanastoa. Pitkiä yhdyssanoja ja vaikeita lauserakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita pyritään välttämään, samoin liikoja adjektiiveja ja muita lisämääreitä. Passiivin sijasta käytetään aktiivia, ja sanajärjestys on mieluummin suora. Selkokieli ei kuitenkaan ole pelkkää päälausekieltä. Ymmärtämistä auttaa myös kielen sidoksisuus eli se, että lauseita liitetään toisiinsa esimerkiksi kun-, mutta- ja koska-sanoilla. Selkokielen kirjoittamisessa on käytettävä riittävän suurikokoista tekstiä, sanojen välit ja rivivälit oltava riittävän suuret, ja rivit eivät saa olla liian pitkiä. Selkokieli on sopiva apuväline lukihäiriöisten opetuksessa. Lukihäiriöisten opetuksessa käytettäviä apuvälineitä ovat lisäksi sapluunat, joissa näkyy vain sana kerrallaan ja lukuviivain.

Mukauttaminen tarkoittaa opetuksen ja opintokokonaisuuksien sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytyksiä vastaavalle tasolle asettamalla opetuksen tavoitteet opiskelijan kykyjä vastaaviksi.

Yleensä kaikille erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:in tarkoitus on varmistaa opiskelijoiden tasapuoliset opiskelumahdollisuudet. Se sisältää suunnitelman tukitoimista, joita opiskelija tarvitsee opintojensa etenemiseen.

Miten voit opettajana tukea osaamisen kehittymistä ja ammatillista kasvua?

 Opiskelijan tukemisessa kaikki lähtee yhteyden luomisesta opiskelijaan. Yhteyden saaminen onnistuu yleensä parhaiten huumorilla, sen sijaan että opettaja pyrkisi olemaan korostetun vakava ja ymmärtäväinen. Mutta huumorin ja leikkimielisyyden käyttö erityisen tuen tarpeessa on veteen piirretty viiva. Raja sopivaisen ja sopimattoman välillä on hyvin pieni. Opettajan tulee sen takia olla varovainen huumorin käytössä.

Opettajan tulee ensiksi selvittää, mitkä oppimismuodot ovat opiskelijalle parhaimpia, toisin sanoen millä strategioilla ja missä oppimisympäristössä hän oppii parhaiten. Lisäksi opettajan tulee selvittää opiskelijan lähtötaso ja varmistaa, että hän ymmärtää vaadittavat pohjatiedot.

Opetusta suunnitellessaan opettajan tulee suunnitella, miten hän voi herättää opiskelijan motivaation ja pitää sitä yllä. Lisäksi suunnitellaan opetuksessa käytettävät apuvälineet.

 Mitä inkluusio tarkoittaa?

Inkluusio, joka merkitsee yleisopetus- ja erityisopetusluokkien sulauttamista toisiinsa yhdeksi yhtenäiseksi kouluksi niin, että kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä, ja että yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti ja jokainen - niin oppilas kuin henkilökunnan jäsenkin – tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulussa ja koko yhteiskunnassa.

Mitä esteettömyys tarkoittaa? Millainen on pedagogisesti esteetön oppimisympäristö?

ks. kohta 9.2
  
Mitä opiskeluhuolto tarkoittaa?

Opiskelijahuolto on koko kouluyhteisön työtä sinun ja kaikkien opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hyväksi. Siihen kuuluvat
• turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö,
• esteettömyys,
• oppimisen ja elämänhallinnan tukeminen ja
• kodin ja koulun yhteistyö.

Opiskelijahuollon palveluja ovat myös kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin sekä kuraattorin asiakastyö.

Opiskelijahuolto on ensisijaisesti ehkäisevää työtä: oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijahuollolla toteutetaan myös koulutuksellista tasa-arvoa.
  

9.2. Ymmärrät opiskeluhuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa

Tarkastelimme esteettömyyttä HOPE-päivillä ja erityispedagogisen osaamisen tarjoumapäivillä. Seuraavassa olen käyttänyt HOPE-päivillä käytettyä materiaalia.

Esteettömyys tarkoittaa lyhyesti sitä, että kaikilla tulisi olla mahdollisuus perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Tämä edellyttää, että oppilaitoksen tilat, välineet, ilmapiiri ja opetus soveltuvat monenlaisille opiskelijoille. Esteettömyys voidaan huomioida jo opiskelijavalintavaiheessa ja näin edistää kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia päästä opiskelemaan ja opiskella tasavertaisesti.
Esteettömyys ei liity pelkästään vammaisuuteen, vaan se tarkoittaa kaikkien opiskelijoiden tasapuolista huomioimista ja opiskeluolosuhteiden muokkaamista mahdollisimman hyvin jokaisen opiskelijan oppimista tukeviksi. Esteettömyyden ajatus pohjautuu siisopettajan ammattietiikkaan ja lainsäädäntöön tasavertaisesta kohtelusta. Esteettömyyttä voidaan lähestyä viidestä erilaisesta näkökulmasta.

Sosiaalinen esteettömyys:

• Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ohjaamisessa opettajan on kyettävä tukemaan opiskelijoiden identiteettiä ja hyväksyttävä heidän kulttuuriset lähtökohtansa.
• Ohjaajilla vahva ammattillisuus ja vaitiolovelvollisuus; opiskelijan asioista puhutaan vain, kun siihen on opiskelijan lupa, se on ammatillisesti välttämätöntä ja tiedon siirtyminen tukee opiskelun etenemistä

Asenteellinen esteettömyys:

• Muodostuu hyvästä kohtaamisesta ja opiskelijoista välittävästä ilmapiiristä, jotka puolestaan koostuvat pienistä asioista, kuten tervehtimisestä, kiireettömyydestä, aidosta läsnäolosta ja kuuntelusta

Pedagoginen esteettömyys:

• Toimintaa, joka mahdollistaa yksilöllisen oppimisen opiskelijan kykyjen ja edellytysten mukaisesti.
• Opiskelijan vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä, jotta opiskelija saa positiivisia ja kannustavia oppimiskokemuksia.  
• Esteettömään  opiskeluun  kuuluvat  tarvittaessa  erilaiset  opetusmenetelmät,  tukitoimet  ja  opetusjärjestelyt. 
• Oikein ajoitettu ja järjestetty tuki sekä realistisesti asetetut oppimisen tavoitteet auttavat opiskelijaa hankalien oppimistilanteiden ja sisältöjen opiskelussa. 
• HOPS ja HOJKS ovat asiakirjoja, joissa esteettömän opiskelun periaatteet käsitellään kunkin opiskelijan osalta yksilöllisesti.
• Esteettömän opintopolun rakentamisessa on opintojen ohjauksella tärkeä merkitys. Siihen osallistuvat kaikki oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvat, kukin omassa roolissaan.
•  Esteetön vuorovaikutus on oppimistapahtuman  perusedellytys.  Esteettömällä vuorovaikutuksella tarkoitetaan toimivia ihmissuhteita opiskelijoiden ja henkilöstön välillä, rakentavaa vuoropuhelua sekä ymmärrettävää viestintää (kielellinen ja ei-kielellinen viestintä)
• Vuorovaikutusta ja viestinnän esteettömyyttä tuetaan huomioimalla opiskelijoiden erilaiset kommunikointitavat, poistetaan häiritseviä ympäristötekijöitä, keskitytään läsnäoloon, mukautetaan omaa ilmaisua vastaanottajan tarpeita vastaavaksi ja varmistetaan viestin perille menoa.  
• Opiskelun alkuvaiheessa on tärkeää tukea opiskelijoiden ryhmäytymistä ja edistää yleistä turvallisuudentunnetta. 
• Tavoitteena toimivassa ryhmässä voidaankin pitää sitä, että opiskelijat oppivat toimimaan toistensa tukena ja apuna -vertaistuki ja osallisuus

Fyysinen esteettömyys:

• Opetustilojen järjestämisessä huomioidaan opiskelija, joilla on oppimisvaikeuksia; esim. tarkkaavaisuushäiriöisyys tai enemmän ohjausta tarvitsevat etuosa luokassa, keskittymisvaikeuksia omaavalla vaikka oma työskentelypiste. 
• Koulurakennuksissa huomioidaan tilankäytön ratkaisut, esim. mahdollisuus opetuksen eriyttämiseen

Psyykkinen esteettömyys:

• Mielen hyvinvointia, joka tarjoaa eväitä ja voimavaroja oppimiseen ja kehittymiseen.
• Opintojen aloitus voi olla erityistä tukea tarvitsevalle  opiskelijalle erityisen  vaativa.  Aloitusvaiheessa  opiskelijan  psyykkistä jaksamista kuormittavat siirtyminen uuteen toimintaympäristöön. Muutokset vaativat opiskelijalta voimavaroja ja asettavat haasteita hänen psyykkiselle jaksamiselleen. Riskialttiiksi tilanteen tekee useiden muutosten kasautuminen suhteellisen lyhyeen elämänjaksoon. 
• Opiskelijan ohjaus ja opiskeluhuoltotyö ovat tärkeitä työvälineitä opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. 
• On tärkeää tiedottaa opiskelijoille ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, paikallisista tukiverkostoista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. 

Lähteet
http://muistio.tieke.fi/p/Hope6_esteettomyys