HOPE-päivä: Arviointi- ja palauteosaaminen sekä verkosto-osaaminen

Arviointi- ja palauteosaaminen

Ensiksi meille esiteltiin arviointi- ja palauteosaamisen osaamistavoitteet. Ne ovat

7.    Ohjaat opiskelijan ymmärtämään ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
    7.1.    Ymmärrät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen arviointia koskevat määräykset,
    ohjeet ja käytännöt
8.    Käytät erilaisia oppimisen ja osaamisen arvioinnin menetelmiä pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti
    8.1.    Ymmärrät arvioinnin tehtävät ja tavoitteet.

Arviointiosaamista havainnollistettiin kolmion muotoisella "Arvioinnin viitekehys" -kaaviolla. Kolmion sivuina olivat oikeudenmukaisuun, ohjaus ja kritiikki, huolenpito. Opiskelijan arvioinnin täytyy siis aina olla oikeudenmukaista. Ohjauksen ja kritiikin täytyy olla aina suhteessa ennalta määrättyihin osaamiskriteereihin. Erityisen tärkeä näkökulma arvioinnissa on huolenpito, johon sisältyy kannustus, tuki ja ymmärrys.

Arvionnin avulla saadaan tietoa opiskelijan osaamisesta ja oppimisesta ja niiden kehittymissuunnasta. Arvioinnin tarkoituksena on parantaa, tehostaa ja kehittää opetusta, oppimista ja osaamista. Arviointi on siis vastuullista vallankäyttöä . Toisaalta se on myös inhimillistä ja tulkinnallista toimintaa. Arvioinnin tulee olla tasapuolista, luotettavaa, kehittävää ja kannustavaa.

Tavoitteenani on perehtyä tarkasti ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen arviointia koskeviin määräyksiin.

Ammatillisissa oppilaitoksissa kullakin ammattialalla arvioinnin perustana ovat ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Ammattitaitovaatimukset kertovat ne asiat, mitkä on osattava. Arviointikriteerit puolestaan kertovat, miten hyvin ko. taidot on osattava.

Arviointiprosessissa selvitetään aluksi mitä opiskelija jo osaa. Osaamisen arvioinnin jälkeen laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma ja varmistetaan että se on suhteessa tutkinnon osaamisvaatimuksiin. Opettaja seuraa jatkuvasti opiskelijan oppimista, antaa hänelle kannustavaa palautetta ja ohjaa hänet itsearviointiin. Opintojakson lopussa opettaja arvioi opiskelijan osaamisen.

Verkosto-osaaminen

Johdantona verkosto-osaamiseen tutustuimme ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen ydintehtäviin. Ammatillisen koulutuksen ydintehtävä  on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 787/2014) Elinikäinen oppiminen tarkoittaa tässä ajan hermolla pysymistä. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista.(Ammattikorkeakoululaki 932/2014)

Ammatillisen opettajan osaamistavoitteet verkosto-osaamisessa ovat

11.    Tiedät ja hyödynnät yrittäjyyttä tukevia, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä sekä opetus- ja ohjausmenetelmiä
    11.1. Kuvaat ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun toimintaympäristön
    11.2. Tiedät opettajan työhön liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja ja niiden toimintoja.

Verkosto-osaamista on esimerkiksi se, että opettaja on yhteydessä yrityksiin/työnantajiin joihin voitaisiin saada opiskelijoita työharjoitteluun. Verkosto-osaamiseen kuuluu myös yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyskavatuksessa ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa joka haluaa ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjyyskasvatus ei kuitenkaan tarkoita että kaikkien pitäisi ruveta yrittäjiksi vaan että pitäisi osata toimia kuten yrittäjä. Yrittäjämäisiä luonteenpiirteitä ovat muun muassa itsenäisyys, aktiivisuus, sosiaalisuus, positiivisuus, oma-aloitteisuus, vastuullisuus, luovuus, määrätietoisuus ja itsevarmuus. Erinomaisia ja tarpeellisia taitoja kenelle tahansa. Ammatillisen opettajan verkosto-osaamiseen sisältyy myös työelämälähtöisten oppimisympäristöjen soveltaminen koulutuksessa. Niihin liittyen teimme ryhmätyön, josta syntyi alla oleva kaavio.

YTO-aineet (yhteiset tutkinnon osat), joita ovat esimerkiksi äidinkieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka ja kemia voidaan siis opettaa oppilaitoksen "kotipesässä" tavanomaisissa ympäristöissä. Ammattiaineiden opetuksessa voidaan käyttää oppilaitoksen sisällä simulaattoreita (esim. logistiikka- ja kuljetusalalla) tai Innomyllyn kaltaisia oppimisympäristöjä. Ammattiaineita voidaan myös opettaa täysin autenttisissa oppimisympäristöissä esimerkiksi työpaikoilla työharjoittelun tai oppisopimuskoulutuksen muodoissa tai oppilastöinä (esim. oppilaitoksen ravintolat, kampaamot tai rakennustyömaat).

HOPE-päivä: toteutusosaaminen sekä tutkimus- ja kehitysosaaminen

Neljännen HOPE-päivän aloitimme Innomylly-vierailulla. Innomylly on yrityskylämäinen oppimisympäristö, jossa on sohvia ja nojatuoleja ja jonka tarkoitus on tehdä oppimisympäristöstä työpaikan kaltainen. Opiskelijat tulevat aamuisin Innomyllyyn, katsovat televisiosta aamu-uutiset ja keskustelevat yhdessä. Innomyllyssä ravintola- ja matkailualan opettajat kertoivat meille Innomyllystä ja alansa koulutuksesta.

Vierailun jälkeen pohdimme ryhmissä Innomyllyä eri näkökulmista. Opiskelijan (tärkein!) näkökulmasta Innomylly tarjoaa yhteisöllisen ja sosiaalisen tavan oppia asioita sekä mallin työelämän palavereista. Innomyllyssä opiskelijat oppivat myös vuorovaikutustaitoja työelämää varten. Toimiakseen oikein, Innomylly vaatii opiskelijalta oma-aloitteisuutta, joustavuutta, luovuutta, vastuullisuutta, ryhmätyötaitoja, itseohjautuvuutta ja hetkeen tarttumista. Opettajalta tällainen oppimisympäristö edellyttää hyviä ryhmäyttämistaitoja, ryhmän havainnointia ja kykyä motivoida ja ohjata opiskelijoita.

Toteutusosaaminen

Innomylly-aiheen jälkeen tutustuimme toteutusosaamisen osaamistavoitteisiin. Aloitimme pohtimalla ryhmissä laadukkaan oppimisprosessin tekijöitä. Yhteistyön tuloksena syntyi seuraava lista:

- hallinnan tunne
- onnistumisen elämykset
- suunnitelma ja tavoite
- opiskelijan oma mielenkiinto ja motivaatio
- hyvä opiskelutekniikka
- innostava opettaja
- innostava oppimisympäristö
- itsesäätelytaidot ja reflektio sekä opiskelijalla että opettajalla
- lähtötason huomiointi opettajalla
- laadukas ohjaus
- työelämäläheisyys.

Alla on lueteltu ammatillisen opettajan toteutusosaamisen osaamistavoitteet

4.    Opetat ja ohjaat oman alasi koulutuskokonaisuuden tutkinnon perusteiden/opetussuunnitelman mukaisesti

5.    Toteutat opetusta pedagogisesti perustellen
    5.1.    Hallitset tieto- ja viestintätekniikan perustaidot (ope.fi 1-taso)
    5.2.    Opetat ja/tai ohjaat digitaalisia oppimisratkaisuja hyödyntäen
    5.3    Käytät pedagogisesti perusteltuja, monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä

6.    Opetat ja ohjaat opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden huomioiden.

Jälleen tunnen itseni aika aloittelijaksi noiden osaamistavoitteiden edessä, koska en ole koskaan opettanut kokonaista opintojaksoa. Toteutusosaaminen edellyttää opetussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteiden hallintaa, joten niihin minun on perehdyttävä tarkasti. Kohdan 5.3 mukaista osaamista toivon oppivani kasvatustieteen perusopinnoissa, Opetus- ja ohjausosaamisen tarjoumapäivillä ja opetusharjoittelussa. Mielestäni hallitsen tieto- ja viestintätekniikan perustaitoja jossain määrin. Digitaalisia oppimisratkaisuja ovat esimerkiksi älytaulu, youtube-videot ja blogit. Niistä minulla ei ole oikein aiempaa kokemusta. Tämä on ensimmäinen blogini, jota kirjoitan. Kohdan 6 turvallisuusosaaminen tarkoittaa, että opettaja ei salli kiusaamista ja että opettaja saa opiskelijan tuntemaan olonsa turvalliseksi yksilönä sisäisesti ja ryhmän sisällä. Ryhmäyttämistaidot ovat siis osa opettajan turvallisuusosaamista.

Tutkimus- ja kehittämisosaaminen

Tutkimus- ja kehittämisosaamisen osaamistavoitteet ammatilliselle opettajalle ovat seuraavat.

12.    Reflektoit omaa osaamistasi hyödyntämällä opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen liittyviä teorioita ja alan tutkimustuloksia   

13.    Kehität omaa toimintaasi opettajana ja ohjaajana keräämäsi palautteen perusteella

14.    Tunnistat oman alasi opetussuunnitelman kehittämiskohteita
    14.1.     Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueet.

Tutkimus- ja kehittämisosaamista voi kehittää seuraamalla esimerkiksi opetusalan aikakauslehtiä ja kirjallisuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi "Kasvatus", "Opettaja" ja "Ammattikasvatuksen aikakauskirja". Tutustun siis näihin lehtiin. Kasvatustieteen perusopinnot toimivat näiden lisäksi hyvänä tietopohjana artikkelien ymmärtämiselle ja arvioimiselle. Tavoitteeni on pysyä kärryillä tutkimustuloksista ja reflektoida omaa osaamistani tutkimustuloksiin.

Osaamistavoitteiden jälkeen meille esiteltiin joitakin ammatillisen korkeakoulun kehittämisen painopistealueita. Valitsimme parin kanssa verkostoitumisen aiheen ja teimme siitä kahden minuutin hissipuheen.

HOPE-päivä: arvo-osaaminen sekä kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen

Päivä aloitettiin kiinnittämällä huomio osaamisperusteisuuden käsitteeseen. Asiaa selvennettiin asettamalla vastakkain opetustavoite ja osaamistavoite. Ensin mainittu on perinteinen, opettajakeskeinen näkemys tarvittavasta opetustoiminnasta. Opetustavoite on sisältökeskeinen lähestymistapa. Se on lista asioista, jotka käydään kurssin aikana läpi.

Osaamistavoite kuvaa mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän ja pystyvän tekemään opintojakson jälkeen. Se sisältää siis tietoja, taitoja ja asenteita jotka opiskelijan odotetaan oppivan opintojakson aikana. Ajatus osaamistavoitteesta on opetustavoitetta mielekkäämpi, sillä se on opiskelijakeskeisempi ja vastaa paremmin opetuksen tavoitteita. Hyvä osaamistavoite määrittelee selvästi keskeiset osaamisalueet ja tavoitteen saavuttaminen on arvioitavissa.

Sitten jatkoimme ammatillisen opettajan osaamisalueiden käsittelyä.

Arvo-osaaminen

Opettajan toimintaan kohdistuu odotuksia opiskelijan (tärkein!) , vanhempien, oppilaitoksen ja yhteiskunnan taholta. Se vuoksi opettajalla tulee olla substanssiosaamista, pedagogista osaamista, ammattieettistä osaamista ja ymmärrystä yhteiskunnan normeista ja eettisistä arvoista. Opettaja kohtaa työssään päivittäin eettisesti haastavia tilanteita. Opettajan täytyy esimerkiksi luoda opiskelijoihin hyvää ryhmähenkeä. Tämä ehkäisee koulukiusaamista. Opettajan välinpitämättömyys koulukiusaamisen suhteen on sen hyväksymistä. Opettajalla täytyy olla ymmärrystä nuoruusiän kehitysvaiheista ja siitä miten hän voi niitä tukea. Opettajan täytyy kohdella opiskelijoita aina tasapuolisesti.

Opettajan toimintaa ohjaa lakien ja asetusten lisäksi ammattietiikka. Ammattietiikka on osa laadunvalvontaa ja itsesäätelyä, jonka avulla pyritään vastaamaan yhteiskunnan osoittamaan luottamukseen. Opettajan tulee ilmaista ammatin edellyttämää asennetta, vastuuta ja suhtautumistapaa työhönsä. Sen vuoksi opettajan täytyy tiedostaa, että hänellä on suuri vastuu koska kyse on opiskelijoiden elämistä ja siksi että opettaja on myös roolimalli ja siksi että oppilas-opettaja -suhde on luottamussuhde. Lisäksi pedagogiseen suhteeseen sisältyy vallankäyttöä. Valtaa on käytettävä oikein. Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Opettajan tulee tarkastella omia toimintatapojansa ja olla valmis muuttamaan niitä.

Ammatillisen opettajan arvo-osaamisen osaamistavoitteisiin sisältyy

17. toimia ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun arvojen sekä oman alansa että opettajan eettisten periaatteiden mukaisesti
    17.1    tietää opettajan toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet
    17.2.     ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa.

Pohdimme ryhmissä omaa arvo-osaamistamme ja miten sitä voisi kehittää. Kokemukseni arvo-osaamisessa on tällä hetkellä vain oman järjen käyttö parhaimpani mukaan ja reflektio. Opetustehtävissä ollessani olen pyrkinyt olemaan kaikkia opiskelijoita kohtaan oikeudenmukainen, kunnioittava ja avulias riippumatta heidän taustastaan tai tasostaan. Ryhmässä pohdimme edelleen, että arvo-osaamisessa keskeisintä on tiedostaa opettajan suuri vastuu, käyttää valtaa oikealla tavalla, olla avoin pohtimaan omaa toimintaansa (reflektio) ja valmis tekemään siinä muutoksia ja olla hyvä työkaveri muita opettajia kohtaan. Saavuttaakseni edellä mainitut osaamistavoitteet, minun pitää perehtyä huolella OAJ:n eettisten periaatteiden kaavioon sekä oman alani kestävän kehityksen periaatteisiin ja kirjoittaa niistä blogiin lisää.

Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen

Kansainvälissyysosaaminen opettajan työssä tarkoittaa sitä, että hänellä on tietämystä kansainvälisistä yhteyksistä, jos opiskelija haluaa tehdä töitä ulkomailla tai tehdä jatko-opintoja ulkomailla. Tällaisissa tilanteissa opettajan tulee olla valmis rohkaisemaan ja opastamaan opiskelijaa. Siksi opettajan tulee olla selvillä oman oppilaitoksensa vaihto-opiskelumahdollisuuksista ja yhteistyöoppilaitoksista. Monikulttuurisuusosaaminen tarkoittaa sitä että oppilaitoksessa vallitsevan asenneilmapiirin tulisi olla suvaitseva erilaisista kulttuureista tulevia opiskelijoita kohtaan. Opettajalla on hyvä olla kulttuurinlukutaitoa eli tuntumaa erilaisiin kulttuureihin.

Osaamistavoitteet:

10.    Sovellat opetuksessa ja ohjauksessa kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamistasi
    10.1. Ymmärrät kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaikutuksen koulutukseen ja opettajan työhön
    10.2. Tiedät ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun kansainvälisyysstrategian ja käytänteet.

Minulla on vähän kokemusta kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamisesta. Osaan opettaa myös englanniksi. Tavoitteeni on perehtyä ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun kansainvälisyysstrategioihin ja käytäntöihin kohdan 10.2 mukaisesti.

HOPE-päivä: suunnitteluosaaminen

Toisena HOPE-päivänä käsiteltiin suunnitteluosaamista. Ensiksi katsoimme youtube-videon "Läpikäymisen pedagogiikka", jossa kuvattiin tyypillistä ongelmaa opettajan työssä. Toisinaan opettajalle saattaa kehittyä tilanne, jossa hänellä ei ole tarpeeksi opetusaikaa suhteessa opetettaviin asioihin ja hänellä täytyy "käydä läpi" opetettavia asioita. Usein "läpikäyminen" tarkoittaa asioiden pintapuolista, nopeaa tarkastelua jossa tarkempi perehtyminen jätetään kokonaan opiskelijoiden vastuulle. Tällä tavalla käydyt asiat eivät jää opiskelijoiden mieleen, koska opiskelijat eivät saa hahmotettua asioiden merkityksiä itselleen.

Pohdimme ryhmissä sitä, miksi edellä kuvatun kaltaisia tilanteita syntyy ja että miten suunnittelulla voidaan vähentää läpikäytävien asioiden määrää. Opetettavaa voi kertyä liikaa, kun opetettavat asiat ovat laajoja ja opetukseen varattu aika on rajallinen. Syynä voi olla myös huono aikataulun suunnittelu. Opetettava asia saattaa olla opettajalla jäsentämättä tai toisaalta opettajalla saattaa olla liikaa tietoa opetettavasta aiheesta ja hän on niin innostunut siitä että "mopo karkaa käsistä". Opettaja saattaa myös käydä läpi turhaan asioita, jos opiskelijat jo osaavat ne. Tilannetta voidaan siis parantaa suunnittelulla - esimerkiksi opetusmenetelmien suunnittelulla ja aikataulusuunnittelulla. Ydinainesanalyysillä tarkoitetaan sitä, että poimitaan kokonaisuuden kannalta keskeisimmät ja merkittävimmät asiat ja asetetaan ne ensisijalle opetuksessa.

Asioiden "läpikäymyselle" on olemassa vaihtoehto, ja se on asioiden KÄSITTELEMINEN. Sen sijaan, että asioita käydään läpi, niitä käsitellään, niihin perehdytään ja opiskelijoille annetaan aikaa pohtia asioita ja saada tuntumaa niihin.

Alla on lueteltu ammatillisen opettajan osaamistavoitteet suunnitteluosaamisessa.

1.    Suunnittelet oman alasi koulutuskokonaisuuden tutkinnon perusteiden/opetussuunnitelman pohjalta osaamisperusteisesti
    1.1.    Tiedät opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavat asiakirjat

2.    Suunnittelet osaamisperusteista opetusta ja ohjausta opiskelijalähtöisesti oppimisen teorioita hyödyntäen
    2.1.     Ymmärrät ja hyödynnät suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä
    2.2.     Ymmärrät oppimisprosessin merkityksen opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa

3.    Otat huomioon opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden

Oma suunnitteluosaamiseni on vielä noviisin tasolla, koska en ole koskaan pitänyt kokonaista kurssia enkä tunne opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavia asiakirjoja riittävän hyvin. En myöskään tunne tarpeeksi hyvin oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä. Omia opetuksiani suunnitellessani olen pohtinut parhaani mukaan, ilman teoreettista tietämystä, mikä olisi selkein mahdollinen tapa esittää asioita. Tavoitteeni on että suunnittelen opetusta hyödyntäen kohdan 2 mukaisesti oppimista koskevia teorioita.

Aloitan suunnitteluosaamisen kartuttamisen perehtymällä opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaaviin asiakirjoihin, joita ovat opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelma on koulutuksen järjestäjän laatima ja hyväksymä hallinnollinen ja julkinen asiakirja, jolla varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden ja oikeusturvan toteutuminen.

Toisen asteen koulutuksessa opetussuunnitelmat laaditaan kahdessa tasossa. Opetushallitus laatii kussakin oppiaineessa valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman perusteet ovat siis valtakunnallinen standardi joka koskee kaikkia toisen asteen oppilaitoksia Suomessa. Lisäksi opetuksen järjestäjä laatii oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman, jonka on noudatettava Opetushallituksen laatimia opetussuunnitelman perusteita. Suunnitellessaan opetusta opettajan täytyy noudattaa näitä opetussuunnitelmia, esimerkiksi suunnitellessaan oppitunteja, oppimateriaaleja ja arviointia.

Korkea-asteen oppilaitoksilla (AMK, YO) on enemmän itsemääräysvaltaa suhteessa opetussuunnitelmiinsa. Ammatillisen korkeakoulututkinnon rakenteen määrittää Valtioneuvoston asetus 794/2004. Opettajat osallistuvat opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen oppilaitoksensa työryhmissä.

Saadakseni teoreettista näkökulmaa opetuksen suunnitteluun, opiskelen kasvatustieteen perusopintoja avoimessa yliopistossa ja opetus- ja ohjausosaamista tarjoumapäivillä.

Pohdimme ryhmissä, mitä ovat kohdassa 3 mainitut turvallisuusseikat. Keskustelussa selvisi, että näihin sisältyvät ainakin opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu, opiskelijan yksityisyyden kunnioittaminen ja opiskelijoiden ryhmäyttäminen. Tähän liittyvää osaamista toivon oppivani turvallisuusosaamisen opintojaksolla.

Mielestäni suunnitteluosaamisen keskiössä on juuri opiskelijan kunnioittaminen ja hänen näkökulmansa huomioiminen, johon sisältyy myös turvallisuuspuoli.

HOPE-päivät ja ammatillisen opettajan osaamisalueet

Seuraaviin teksteihin on tarkoitukseni kirjoittaa lyhyesti oppimistani asioista HOPE-päivillä. HOPE-päivillä on käsitelty alustavasti ammatillisen opettajan osaamisalueita, joita on kymmenen:

- suunnitteluosaaminen
- toteutusosaaminen
- arviointi- ja palauteosaaminen
- erityispedagoginen osaaminen
- kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen
- verkosto-osaaminen
- tutkimus- ja kehittämisosaaminen
- ammatillinen kohtaaminen
- arvo-osaaminen
- lait, asetukset ja ohjeet.

Nämä muodostavat opintojeni ytimen. Tähtään opinnoissani siihen, että saan hankittua osaamista ja ymmärrystä näillä alueilla. Kuhunkin osaamisalueeseen liittyy osaamistavoitteita, jotka pyrin opintojeni kuluessa saavuttamaan.

Johdatus edellä mainittuihin ammatillisen opettajan osaamisalueisiin esitetään siis HOPE-päivillä. Osaamisalueita käsitellään perusteellisemmin opetus- ja ohjausosaamisen tarjoumapäivillä, jotka alkavat HOPE-päivien jälkeen. Lisäksi osaamisalueita käsitellään myös Verkosto-osaamisen opintojaksolla.

Hei!

Opiskelen Oulun seudun ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Tähän blogiin on tarkoitus kirjoitella oppimiskokemuksistani.